Psykoterapeutti Maaret Kallio vetää ison kiertueen uuden kirjansa kanssa keväällä, tarjolla myös aatelistrilleri 1700-luvun Ruotsista ja kasvutarina ankeriaista — Poimi kiinnostavimmat kirjavinkit alkuvuoteen

Alkava kirjavuosi tuo mukanaan suurten tarinoiden tietokirjoja sekä kirjeenvaihtoa tunnetun kirjailijaisän ja kirjailijapojan välillä. Sekaan mahtuvat filosofin hyvinvointiopas sekä kansansuosiota nauttivan psykoterapeutin kirjakiertue.

Tänää keväänä Suomen kirjamarkkinoilla tutustutaan ruotsalaisen aatelissuvun vesan Niklas Natt och Dagin (vasemmalla) historialliseen trilleriin ja psykoterapeutti, luennoitsija Maaret Kallion tulevaan hyvinvointikirjaan. Kirjailija Petri Tamminen julkaisee kirjeenvaihtoromaanin kirjailijapoikansa Antti Röngän kanssa.
Tänää keväänä Suomen kirjamarkkinoilla tutustutaan ruotsalaisen aatelissuvun vesan Niklas Natt och Dagin (vasemmalla) historialliseen trilleriin ja psykoterapeutti, luennoitsija Maaret Kallion tulevaan hyvinvointikirjaan. Kirjailija Petri Tamminen julkaisee kirjeenvaihtoromaanin kirjailijapoikansa Antti Röngän kanssa.

Elämää suuremmat elämäkerrat ja historian havina. Hyvinvointi. Kiehtovat rikostarinat sekä mielikuvitukselliset fantasiamaailmat.

Viime vuodelta tutut kirjallisuustrendit jatkuvat näillä näkymin myös tänä vuonna, arvelee Suomen suurimman kustantamon WSOY:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen.

Mitään yhtä suurta trendiä tai megasuurta kirjahittiä ei kuitenkaan ole havaittavissa. Lukijoihin vetoavat monenlaiset teemat ja tyylit.

Miettisen mielestä on myös kustantamoiden kannalta hyvä, että lukijat vaativat laajempaa skaalaa niin kauno- kuin tietokirjallisuudenkin puolella.

— Isot nimet, kuten Jo Nesbø ja Tuomas Kyrö, ovat toki edelleen isoja, mutta esiin nousee vähän yllättäviäkin tapauksia, jotka haastavat vanhoja tekijöitä. Se on tietenkin hyvä asia, koska yhä useampi kirja löytää lukijansa ja myyntiä tulee tasaisemmin useammasta kirjasta.

Emil Malmborg

Patrik Svenssonin tietokirjamainen teos ankeriaista ja omasta suhteesta poikaansa oli yllätyshitti Ruotsissa.
Patrik Svenssonin tietokirjamainen teos ankeriaista ja omasta suhteesta poikaansa oli yllätyshitti Ruotsissa.

Ankeriaat kasvukertomuksen symboleina

Yksi hyvä esimerkki kirjallisuuden yllättäjistä on ruotsalaisen Patrik Svenssonin tietokirjamainen teos Ankeriaan testamentti (Tammi), jonka oikeudet on myyty jo yli 30 maahan. Teos julkaistaan suomenkielisenä nyt tammikuussa.

Nimensä mukaisesti kirja kertoo paitsi ankeriaan elämänkaaresta myös isän ja pojan suhteesta. Kirjassa Svensson etsii poikansa kanssa salaperäisiä ankeriaita ja tarjoilee samalla tarkkaa faktatietoa ankeriaasta kalalajina.

— Ankeriaan testamentti on faktakirjallisuutta, mutta sitä luetaan kuin romaania. Kirjan tarina mutta myös kiinnostavat faktat vievät mukanaan, Miettinen kuvailee.

Yhtenä trendinä onkin Miettisen mukaan kaunokirjallisuudesta tutun tarinallisuuden aiempaa vahvempi näkyminen myös tietokirjallisuuden puolella. Faktatiedosta tehdään kiinnostavampaa juonellisen tarinan avulla.

Tarinointia ja kirjoittajan esille tuontia

Sama kerronnallisen tietokirjallisuuden trendi on huomattu myös kustantamo Gummeruksessa.

— Esimerkiksi Lisa Taddeon Kolme naista on dokumentti naisen seksuaalisuudesta. Teos perustuu naisten haastatteluihin, mutta kirjaa lukee kuin romaania. Anna Takasen Sinä olet suruni puolestaan on koskettava tarina siitä, mitä on olla sotalapsen lapsi, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars kertoo.

Tarinallisuuden lisäksi tietokirjoihin ujutetaan yhä enemmän palasia itse kirjoittajasta. Näin tehdään esimerkiksi Patrik Svenssonin Ankeriaan testamentissa sekä Anna Takasen teoksessa.

Baijars puhuu autofiktiosta eli siitä, että kirjoittaja on vahvana kertojana ja kenties myös päähenkilönä tarinassa, joka on pääosin totta.

— Autofiktion trendi ei vielä laannu. Esimerkiksi Petri Tammisen ja Antti Röngän kirjeenvaihtoromaani Silloin tällöin onnellinen on täysin peloton isän ja pojan suhteen ruumiinavaus.

Veikko Somerpuro

Johanna Venho julkaisee keväällä romaanin Ensimmäinen nainen, joka yhdistää fiktiota faktoihin Sylvi Kekkosen elämästä.
Johanna Venho julkaisee keväällä romaanin Ensimmäinen nainen, joka yhdistää fiktiota faktoihin Sylvi Kekkosen elämästä.

Hyvinvointivinkkejä kirjoista

Tietokirjojen aihepiireistä hyvinvointi vetoaa edelleen lukijoihin.

Gummerukselta ilmestyy keväällä esimerkiksi filosofi Frank Martelan Elämän tarkoitus (Gummerus), joka on toimitusjohtaja Baijarsin mukaan ”laadukas esimerkki hyvinvointikirjallisuuden kukoistuksesta”.

WSOY:n kustantamoperheessä hyvinvointikirjallisuuden vakiintuneena suosikkina on esimerkiksi psykoterapeutti, kolumnisti ja luennoitsija Maaret Kallio, joka tekee keväällä ison kiertueen tulevan kirjansa tiimoilta.

— Maaret on kansakunnan suosituimpia psykoterapeutteja ja self help -asiantuntijoita. Hänen kiertueelleen myydään parhaillaan lippuja, WSOY:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen toteaa.

Myös elämäkerrat tulevat pysymään suosittuina. Niihinkin on alkanut tulla kaunokirjallisuudesta tuttuja tarinallisia elementtejä.

Samaan aikaan kaunokirjallisuus ottaa yhä enemmän vaikutteita elämäkerroista. Hyvänä esimerkkinä on keväällä ilmestyvä Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen (WSOY), joka kertoo Sylvi Kekkosesta.

— Kirjassa sekoitetaan faktaa ja fiktiota sopivassa määrin. Näin lukija pääsee ikään kuin asettumaan toisen ihmisen nahkoihin.

Marek Sabogal

Gummerus julkaisee huhtikuussa filosofi Frank Martelalta hyvinvointioppaan Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä.
Gummerus julkaisee huhtikuussa filosofi Frank Martelalta hyvinvointioppaan Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä.

Jännitystä 1700-luvun Tukholmassa

Kaunokirjallisuuden puolella lukijoita puhuttelevat tuttuun tapaan dekkarit ja historialliset romaanit ainakin WSOY:n kustantamoissa.

Esimerkiksi ruotsalaisen aatelissukuisen Niklas Natt och Dagin maaliskuussa suomeksi julkaistava teos nimeltä 1794 (Johnny Kniga) yhdistää sekä trilleriä että historiallista kerrontaa. Edellinen teos, 1793, oli iso menestys Ruotsissa ja kiinnosti myös suomalaisia lukijoita.

— Kun lukee Natt och Dagin romaania, pystyy melkein haistamaan Tukholman kadut 1700-luvulta. Ruotsin vanhimpaan aatelissukuun kuuluva Niklas Natt och Dag on kiintoisa tekijä kirjalle, ja voisi kuvitella, että hänen omasta suvustaankin löytyy ammennettavaa, WSOY:n Reetta Miettinen pohtii.

Historialliset romaanit jatkavat suosiotaan tänäkin vuonna. Niiden lukijakunta on usein tarkkoja historiallisten faktojen kanssa, ja vaatimukset kirjailijoille ovat suuret.

— Kirjailijat usein sanovat, että auta armias, jos jokin fakta on jäänyt tarkistamatta. Palautetta tulee heti, Miettinen naurahtaa.

Ylipäätään kaunokirjallisuuden lukijat haluavat Miettisen mukaan uppoutua suuriin, maailmaa syleileviin kertomuksiin esimerkiksi ihmisyydestä ja rakkaudesta. Myös fantasia- ja scifikirjallisuuden yliluonnolliset teemat vetoavat niin lapsiin, nuoriin kuin aikuisiinkin.

— Vaikka on puhuttu, että suuret tarinat katoavat, WSOY:n kirjoissa se ei ainakaan näy. Lukijoihin vetoavat yleismaalliset tarinat, joihin on helppo samaistua.

Gummerus, WSOY

Anna Takanen: Sinä olet suruni (Gummerus). Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY)
Anna Takanen: Sinä olet suruni (Gummerus). Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY)

Zombit, vampyyrit ja Risto Räppääjä

Tänä vuonna elävät kuolleet nousevat jälleen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, ennustaa WSOY:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettinen.

— Zombit on iso juttu, samoin vampyyrit.

Myös Disneyn odotettu animaatioseikkailu Frozen 2 tulee näkymään lastenkirjallisuuden puolella. Animaatio sai ensi-iltansa jouluna, ja todennäköisesti se saa edellisen osan (Frozen, 2013) tavoin kokonaisen tuoteperheen kuva- ja tarrakirjoineen, kynineen ja leluineen.

WSOY:n kustantamoperheessä lastenkirjojen vanhoista tuttavuuksista suosiotaan jatkavat ainakin Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat (Tammi) sekä Timo Parvelan Ella ja kaverit -kirjasarja (Tammi).

— Niissä näkyy ison brändin vaikutus. Tutut ja turvalliset kirjat vetoavat lapsiin.

Nuortenkirjat vetoavat myös aikuisiin

Nuortenkirjallisuudessa fantasia on edelleen suosittua, mutta yhtä lailla ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat ja kysymykset vetoavat lukijoihin — jopa siinä määrin, että myös aikuiset ovat alkaneet lukea yhä enemmän nuortenkirjoja.

Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars huomauttaa, että raja nuorten aikuisten ja aikuisten romaanien välillä jatkaa hälvenemistään tänä vuonna.

Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa tammikuussa suomeksi ilmestyvän Mallikappale-romaanin (Gummerus). Brittiläisen Juno Dawsonin nuortenromaani käsittelee muotiteollisuuden pimeitä puolia ja kiinnostaa myös vanhempia lukijoita.

— Innokkaat aikuislukijat tarttuvat myös nuortenkirjoihin, koska ne onnistuvat käsittelemään tärkeitä aiheita tuoreella tavalla, Baijars toteaa.

Luetuimmat