Lappeenrannan museot karauttivat Rauhan ja ratsuväen avulla muhkeaan yleisömäärään — Imatralla museoiden kävijämäärä notkahti alaspäin kaikissa toimipisteissä

Mielisairaalan ja rakuunoiden historia nosti Lappeenrannan museoiden kävijämäärän poikkeuksellisen suureksi. Museokortin käyttö on lisääntynyt, mutta ilmaisuus, kesä ja onnistuneesti paikallisuutta esittelevät näyttelyt lisäävät vetovoimaa. Imatralla museoiden kävijämäärät puolestaan tipahtivat.

Minna Mänttäri

Rauhan mielisairaalan yhteisöstä Joutsenossa kertonut Tunnemuseo-näyttely oli vuoden 2019 hitti Lappeenrannassa. Näyttelyn tunnuksia oli tuntemattoman seppelepäisen potilaan autenttinen vedos Vihreän makasiinin takaseinällä.
Rauhan mielisairaalan yhteisöstä Joutsenossa kertonut Tunnemuseo-näyttely oli vuoden 2019 hitti Lappeenrannassa. Näyttelyn tunnuksia oli tuntemattoman seppelepäisen potilaan autenttinen vedos Vihreän makasiinin takaseinällä.

Paikallinen historia ja nostalgia siivittivät Lappeenrannan museot ennätykselliseen kävijämäärään vuonna 2019. Lappeenrannan museoissa vieraili runsaat 61 000 henkilöä viime vuonna, kun vuotta aiemmin kävijöitä oli runsaat 37 000.

Museokävijöiden kasvutrendi on valtakunnallinen ilmiö, ja sitä on selitelty museokortin käytön lisääntymisellä, mutta Lappeenrannassa kortin merkitys museokäyntien kasvussa on pelkästään osa totuutta.

Museokorttia on vilauteltu Lappeenrannassa noin 5 000 kertaa aiempina vuosina, kun määrä oli vähän alle 8 000 vuonna 2019. Mittavan kasvun selitys löytyy kortin sijasta pikemminkin yleisöä kiinnostavista näyttelyistä.

Minna Mänttäri

Ratsuväen historia on Ratsuväkimuseossa esillä yksilöiden kautta. Etualalla sotilaspuku Kurt Degermanin pukukokonaisuudesta ja taustalla upseeri valokuvassa paraatipuvussa 1920-luvulla.
Ratsuväen historia on Ratsuväkimuseossa esillä yksilöiden kautta. Etualalla sotilaspuku Kurt Degermanin pukukokonaisuudesta ja taustalla upseeri valokuvassa paraatipuvussa 1920-luvulla.

Kasvuvauhti oli kovinta Vihreässä makasiinissa, jossa oli yli 18 000 kävijää kesän 2019 aikana.

Makasiinissa oli loppukesästä Monrepos-näyttely, mutta ylivoimainen vetovoimatekijä oli Joutsenon mielisairaalahistoriaa valottanut, kaksi kesäkuukautta avoinna ollut näyttely Tunnemuseo — Ihmisiä Rauhassa. Siinä kiteytyy magneettisten näyttelyiden menestysresepti: paikallinen aihe faktoin, kuvin ja muistoin koskettavasti tarinallistettuna.

Ihmiset kiittelevät, ottavat kontaktia ja haluavat jutella. — Satu Ståhlberg

Vihreän makasiinin vieressä seisoo toinen samalla reseptillä toimiva museo, joka palasi uudella perusnäyttelyllä elävien kirjoihin kesällä 2019. Ratsuväkimuseon mittava kunnostus piti sen kiinni kaksi vuotta, mikä vähensi museoiden kävijämäärää noin 4 000 noina vuosina, mutta uudistuneena se löysi kahtena kesäkuukautena liki tuplasti aiempaa enemmän yleisöä.

Kiinnostuksen myötä kausimuseo on nyt muuttunut ympärivuotiseksi.

— Ihmiset eivät liiku Linnoituksessa talvella kuten kesällä, mutta Ratsuväkimuseon uusi aukioloaika avaa sitä paremmin esimerkiksi koululaisryhmille, Lappeenrannan museoiden näyttelyintendentti Satu Ståhlberg sanoo.

Mika Strandén

Liikenneympyrä, 1962. Valtakatu 64 oli Väinö Raution osoite Lappeenrannassa, ja kodin ikkunasta ikuistui monia kaupunkimaisemia, joita oli esillä taidemuseossa.
Liikenneympyrä, 1962. Valtakatu 64 oli Väinö Raution osoite Lappeenrannassa, ja kodin ikkunasta ikuistui monia kaupunkimaisemia, joita oli esillä taidemuseossa.

Nostalgia nakuttaa kävijämittaria myös Etelä-Karjalan museossa. Lappeenrannan lähihistoriasta kertova valokuvanäyttely Taasha myös tavattii... avautui lokakuun lopulla ja kiinnosti jouluvalmistelujen ja kaiken joulukuisen tapahtumaähkyn keskellä yli 4 000 kävijää. Alkaneen vuoden ensimmäinen museoperjantai vei määrän tiettävästi jo pitkälle seuraavalle tuhannelle.

— Kävijämäärä ei näytä valtavalta, mutta näyttelystä tulee palautetta koko ajan. Ihmiset kiittelevät, ottavat kontaktia ja haluavat jutella, sillä se on herättänyt paljon tunteita, Ståhlberg kertoo.

Ensimmäisenä museoperjantaina viikko sitten kävijöiden sisäänpääsyä museoon piti hetkellisesti rajoittaa.

Paikallinen aihe, historia ja tekijä kiinnostivat eniten myös Lappeenrannan taidemuseossa, jonka kävijämäärä säilyi suurin piirtein ennallaan viime vuonna. Viipurilaissyntyisen, Lappeenrannassa ja Savitaipaleella sotien jälkeen vaikuttaneen kuvataiteilijan Väinö Raution retrospektiivinen näyttely keräsi runsaat 10 000 kävijää, mikä oli tuntuvasti enemmän kuin kaksi muuta, valtakunnallisten taiteilijoiden tuoreita teoksia esitelleet näyttelyt.

Minna Mänttäri

Taasha myö tavattii... -näyttely on avoinna Etelä-Karjalan museossa maaliskuun alkuun. Näyttelyvitriineissä on valokuvien ohella esillä interiöörejä, kuten joutsenolainen parturi-kampaamo 1970-luvulta.
Taasha myö tavattii... -näyttely on avoinna Etelä-Karjalan museossa maaliskuun alkuun. Näyttelyvitriineissä on valokuvien ohella esillä interiöörejä, kuten joutsenolainen parturi-kampaamo 1970-luvulta.

Ilmaisuus on iso houkutin museoon. Vihreän makasiinin Tunnemuseo-näyttelyyn oli vapaa sisäänpääsy, ja kesäsesongin ulkopuoliset museoperjantait houkuttivat noin 4 500 kävijää museoihin. Määrä on säilynyt samana vuosittain.

Kesä on silti suurin valontuoja. Etelä-Karjalan museossakin pitkään auki ollut kesänäyttely, suomensukuisia hanteja ja manseja esitellyt Pyhän koiran niemi oli yli 10 000 kävijällä suosituin näyttely vuonna 2019.

Etnografinen näyttely on ollut harvinainen näky Lappeenrannassa.

— Siitä kyseltiin myös kauempaa, sillä erilaisia sukukansaseuroja ja sukulaiskansoihin liittyvää harrastuneisuutta on edelleen paljon, Ståhlberg arvelee.

Kai Skyttä

Lappeenrannan taidemuseossa jatkuu taiteilijaryhmä Dimension näyttely helmikuun alkuun. Anja Raholan väriteos toimii toisin kuin moni muu ryhmältä esillä oleva työ: se ei liiku itse, vaan panee katsojan liikkeelle.
Lappeenrannan taidemuseossa jatkuu taiteilijaryhmä Dimension näyttely helmikuun alkuun. Anja Raholan väriteos toimii toisin kuin moni muu ryhmältä esillä oleva työ: se ei liiku itse, vaan panee katsojan liikkeelle.

Imatralla museoiden kävijämäärä notkahti alaspäin kaikissa toimipisteissä: kaupunginmuseossa, taidemuseossa ja teollisuustyöväen asuntomuseossa. Imatran taidemuseossa ja teollisuustyöväen asuntomuseossa lasku oli vähäistä ja selittynee vuosittaisella vaihtelulla.

Kaupunginmuseossa avautui sotienjälkeisen Imatran vaiheita esittelevä uusi perusnäyttely Vuoksen kauppala, mutta vasta syksyllä, joten se ylsi vain puoleen viime vuoden kävijöistä. Kulttuuritalo Virrassa sijaitsevan Imatran kaupunginmuseon tilat olivat koulun väistötiloina tammi—kesäkuussa, ja museon omissa väistötiloissa helmi—toukokuussa oli omia tiloja lyhyempi ja rajoitetumpi aukiolo.

Museokävijät Etelä-Karjalassa vuonna 2019

Lappeenranta

Etelä-Karjalan museo 18 299 kävijää (13 877 kävijää vuonna 2018).

Vihreä makasiini 18 122 (5 500).

Lappeenrannan taidemuseo 14 838 (14 908).

Ratsuväkimuseo 7 313 (—).

Wolkoffin talomuseo 2 605 (2 768).

Yhteensä 61 177.

Imatra

Taidemuseo 16 074 (17 016).

Kaupunginmuseo 5 847 (11 766).

Teollisuustyöväen asuntomuseo 1 310 (1 416).

Yhteensä 23 231.

Imatran museoihin on vapaa pääsy.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset