"Suomessa kansallispuku on jotenkin nolo. Me virolaiset kannamme sitä ylpeinä", kertoo Rajapatsaalla asuva Katri Lätt-Shahmardan

Viro ja Liettua viettävät 100-vuotisjuhliaan tässä kuussa. Balttialaisnaapureilla on omat vahvat kulttuurinsa ja tapansa. Liettualaiset juhlivat talven taittumista syömällä kasapäin blinejä niin sanottuna rasvatiistaina.

Marleena Liikkanen

Vytautas Lukočius (vas.) hävisi maanmiehelleen Liudas Mikalauskasille blinin syönnissä lappeenrantalaisessa ravintola Wolkoffissa tiistaina.
Vytautas Lukočius (vas.) hävisi maanmiehelleen Liudas Mikalauskasille blinin syönnissä lappeenrantalaisessa ravintola Wolkoffissa tiistaina.

Liettualainen Vytautas Lukočius söi 16 bliniä lappeenrantalaisessa ravintola Wolkoffissa tiistaina. Hänen maanmiehensä Liudas Mikalauskas pisti paremmaksi ja veteli 20 bliniä.

Seurueeseen kuuluneen Ona Kolobovaitėn blininsyöntisuoritus oli miesten mielestä suorastaan onneton.

— Ona söi vain neljä bliniä, Lukočius päivittelee.

Lukočius ja Mikalauskas nauravat, että he kunnioittivat hyvin maansa perinnettä. Kun meillä vietetään laskiaista ja pursotetaan kermaa pullien väliin, liettuassa juhlitaan talven taittumista syöden kasapäin blinejä niin sanottuna rasvatiistaina.

Liettuassa etsitään musiikkiin vaikutteita perinteestä


Liettualaiskolmikko esiintyy maansa 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävässä konsertissa Lappeenranta-salissa tänään torstaina. Kapellimestari Vytautas Lukočius johtaa Lappeenrannan kaupunginorkesteria. Sopraano Ona Kolobovaitė ja bassobaritoni Vytautas Mikalauskas laulavat solisteina.

Vytautas Lukočius on valinnut ohjelmaan liettualaista musiikkia ja Baltiassa paljon esitettyä oopperamusiikkia. Ohjelmistosta välittyvät myös Liettuan dramaattiset historialliset vaiheet.


Lukočius ajattelee, että lähihistoria vaikuttaa liettualaisten mielenlaatuun, käyttäytymiseen ja kulttuuriin.

Johtuuko pitkästä Neuvostotasavallan ajasta esimerkiksi se, että liettualaiset ovat hyvin kiinnostuneita omasta kansanmusiikista. Nuoret muusikot yhdistävät perinnettä rokkiin ja poppiin.

— Suomi on enemmän karaokemaa, Lukočius heittää.

Marleena Liikkanen

Vytautas Lukočius (kesk.) johtaa Lappeenranta-salissa tänään Liettuan 100-vuotisjuhlakonserttia. Solisteina laulavat bassobaritoni Liudas Mikalauskas ja sopraano Ona Kolobovaitė.
Vytautas Lukočius (kesk.) johtaa Lappeenranta-salissa tänään Liettuan 100-vuotisjuhlakonserttia. Solisteina laulavat bassobaritoni Liudas Mikalauskas ja sopraano Ona Kolobovaitė.

Kolmikymppiset rakentavat uutta Liettuaa


Mikalauskas kokee olevansa täysin eri sukupolvea kuin vanhempansa.

— Olin vain neljävuotias, kun Neuvostoaika päättyi. En muista siitä mitään, 32-vuotias mies sanoo.
Mikalauskas ja saman ikäinen Kolobovaitė kokevat, että heidän sukupolvensa rakentaa uutta Liettuaa.

— Jotkut vanhat ihmiset sanovat, että Neuvostoaikaan oli paremmin, kun oli halvempaa ja palkka riitti. Mutta silloin meillä ei ollut vapautta, oli sensuuria ja muuta alistamista, Mikalauskas sanoo.


Lappeenrannan kaupunginorkesterin Liettua 100 -juhlakonsertti kuullaan myös Helsingissä Temppeliaukion kirkossa perjantaina. Samana päivänä vietetään Vilnassa Liettuan valtiollisen itsenäisyyden palauttamisen 100-vuotisjuhlaa, johon presidentti Sauli Niinistö osallistuu.

Fotolia_179334646_Subscription_XXL.jpg

Juhlakonsertti—Liettua 100 v.  Lappeenranta-sali to 15.2. klo 19, Temppeliaukion kirkko Helsinki pe 16.2. klo 18.

Liettua
Asukkaita 3 miljoonaa.
Pääkaupunki Vilna.
Presidentti Dalia Grybauskaitė.
Itsenäistyi Venäjästä 16. helmikuuta 1918.
Neuvostomiehitys 1940—1941.
Saksalaismiehitys 1941—1944.
Neuvostotasavaltana 1944—1990.
Irtautui ensimmäisenä Baltian maana Neuvostoliitosta vuonna 1990.

Marleena Liikkanen

Katri Lätt-Shahmardan toivoo, että suomalaisetkin innostuisivat enemmän kansantanssista ja -laulusta.
Katri Lätt-Shahmardan toivoo, että suomalaisetkin innostuisivat enemmän kansantanssista ja -laulusta.

Jos musta kissa menee tien yli, Katri Lätt-Shahmardan kääntyy kannoillaan.

— Kierrän vaikka kaksi kilometriä, mutta en kävele siitä, missä musta kissa on ylittänyt tien.

Virossa syntynyt ja kasvanut Lätt-Shahmardan sanoo, että hänen juurensa näkyvät muun muassa taikauskossa. Suomessa vietetyt 31 vuotta eivät ole poistaneet syvälle juurtuneita tapoja.

— Virolaisessa elämäntavassa on paljon pakanallisutta ja taikauskoa, mikä on selvä ero Suomeen.

Säistä veljeskansat puhuvat myös erilaisin äänenpainoin.

— Suomalaiset valittelevat kesällä, että on liian kuuma. En tiedä yhtään virolaista, joka valittaisi kuumuutta. Virossa ei ole edes sanaa helle. Virolaiset eivät ole myöskään niin lumen perään kuin suomalaiset.

Martin-päivänä tanssitaan tuttujen ovella

Suomalaisen juhannuksen liukuva paikka kalenterissa tuntuu Lätt-Shahmardanista edelleen vieraalta.

— Virossa juhannus on tärkeä ja kokko sytytetään aina 23. kesäkuuta.
Marraskuussa virolaiset juhlivat Martin ja Katrin-päivää vähän samanlaisin menoin kuin itäsuomalaiset virpojat palmusunnuntaita. Martin-päivänä pojat käyvät tuttujen ovilla laulamassa ja tanssimassa, josta he saavat pieniä lahjoja. Tytöt puolestaan kolkuttelevat ovia Katrin-päivänä.

Imatran Rajapatsaalla asuva Lätt-Shahmardan ei ole lähtenyt näille kierroksille tai opettanut tapaa nyt 17-vuotiaalle tyttärelleen.

— Suomessa sitä pidettäisiin varmaan outona.

"Virolaisuus on pysynyt hengissä perinteiden avulla"

Virolaiset pitävät Lätt-Shahmardanin mukaan kansanperinnettään suuremmassa arvossa kuin suomalaiset.

— Virolaisuus on pysynyt hengissä perinteiden avulla.
Virolaisissa päiväkodeissa ja kouluissa opetellaan ahkerasti kansanlauluja ja -tansseja, ja kesäisin ihmiset kokoontuvat suurille laulu- ja tanssijuhlille.

— Suomalainen musiikki on melankolisempaa, virolaisten iloisempaa. Virolaiseen kulttuuriin on tullut paljon vaikutteita Saksasta, kuten juomalaulut.

Virolaisten rock- ja popyhtyeidenkin musiikissa on kuultavissa voimakkaita vaikutteita kansanperinteestä.

— Suomessa kansallispuku on jotenkin nolo. Me kannamme sitä ylpeänä. Kansallispuku on oikeastaan joka perheessä.


Lätt-Shahmardan oli 120:n muun kanssa juhlimassa Viron 100-vuotis merkkipäivää Lappeenrannan Kehruuhuoneella viime lauantaina. Juhlassa esiintyivät suositut virolaismuusikot Ivo Linna ja Antti Kammiste.
Samalla juhlittiin 25-vuotiasta Eesti Selts-yhdistystä, jonka perustajiin Lätt-Shahmardan kuuluu.

Fotolia_191703092_Subscription_XXL.jpg

Viro
Asukkaita 1,3 miljoonaa.
Pääkaupunki Tallinna.
Presidentti Kersti Kaljulaid.
Julistautui itsenäiseksi 24.2. 1918.
Vapaussota 1919.
Tarton rauha vuona 1920.
Neuvostovallan alla 1944—1991.
Itsenäisyys takaisin elokuussa 1991.








Luetuimmat