Imatralla virkistystä marraskuun pimeyteen tuovat monet näyttelyt: Esillä on koruja, maalauksia, veistoksia, keramiikkaa, tekstiilitöitä ja huopateollisuuden historiaa – Tutustu näyttelytarjontaan tästä!

Imatran taidemuseossa avautuu ensi viikolla Imatralla kuvataiteilijaksi kouluttautuneen Anne-Mari Heiskasen taidenäyttely, joka sai inspiraationsa Heiskasen sukututkimuksista.

Marjaana Tykkyläinen

Käytävägallerian Sikkeloita ja piippoja -näyttelyssä on esillä muun muassa veistoksia.
Käytävägallerian Sikkeloita ja piippoja -näyttelyssä on esillä muun muassa veistoksia.

Imatran taidemuseossa avautuu kuvataiteilija Anne-Mari Heiskasen näyttely perjantaina 20. marraskuuta.

Heiskanen on opiskellut aikanaan kuvataiteita Imatralla. Hän valmistui Etelä-Karjalan AMK:sta kuvataiteilijaksi vuonna 2004 ja suoritti kuvataiteiden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Saimaan AMK:ssa vuonna 2010. Nykyisin Heiskanen asuu Savonlinnassa.

Nyt Imatralla avautuvassa näyttelyssä on esillä akryyli- ja öljyvärimaalauksia kankaalle sekä valokuvakollaaseja pleksille.

Inspiraatio näyttelyssä esillä oleviin töihin syntyi Heiskanen kiinnostuttua sukujuuriensa tutkimisesta.

Näyttelytiedotteessa Heiskanen kertoo perehtyneensä muun muassa sota- ja evakkoajan elämään Karjalassa.

– Tutkin sukujeni historiaa ja ymmärsin kuinka rajaseudun ihmiset ovat olleet jatkuvan muutoksen alaisuudessa. Löysin isänisäni kansallisarkiston tiedoista ja hänen suuren lapsuuden perheensä, johon kuului yhdeksäs poikaa ja kaksi tyttöä. Nämä olivat Muurmannin suomalaisia, joilla oli kova kohtalo. Tutustuin menneisiin sukupolviin arkistotietojen, kirjallisuuden ja aikalaistarinoiden pohjalta. Kävin Kuusamossa ja Petroskoissa. Sain käsiini isoäitini vanhat valokuvat, joiden jo unohdetuille henkilöille löysin nimet ja ymmärsin heidän maailman mullistusten ympäröimää elämäänsä.

Heiskanen kertoo teosten värien kumpuavan hänen kotiympäristöstään Saimaan ääreltä.

– Taiteeni ytimessä on pohdinta siitä, mitä on olla ihminen tai vain olemisen ihmettely. Taiteeni visuaalisuus koostuu maisemallisista elementeistä, mutta kallistuen abstraktioksi.

Syvyydet – Menneisyyden kohina minussa -näyttely on avoinna 20.11.–11.12.

Marjaana Tykkyläinen

Käytävägalleriaan on tuotu esille myös korutöitä.
Käytävägalleriaan on tuotu esille myös korutöitä.

Kolmen taiteilijan töitä Käytävägalleriassa

Kolme taiteilijaa ovat tuoneet teoksensa Kulttuuritalo Virran Käytävägalleriaan. Sikkeloita ja piippoja -näyttelyssä on esillä rautjärveläisten Teppo Nygrenin, Sanna Pajarin ja Marjaana Tykkyläisen koruja, veistoksia, maalauksia, keramiikkaa ja mosaiikkeja.

Taiteilijoiden yhteistyö juontaa juurensa Rautjärven kansanopiston kokeilevan kuvanveiston kurssille, jossa Tykkyläinen oli opettaja ja Pajari ja Nygren oppilaita.

Ensimmäisen yhteisnäyttelynsä he pitivät Käytävägalleriassa marraskuussa 2018, ja nyt galleriassa avautuu jo neljäs yhteinen näyttely.

Rautjärven asemalla asuva kuvanveistäjä Marjaan Tykkyläinen tunnetaan ilmeikkäistä ja sympaattisista ihmis- ja eläinveistoksista. Materiaaleinaan Tykkyläinen käyttää betonia, kipsiä, paperia ja keramiikkaa.

Niin ikään Rautjärvellä asuva Sanna Pajari maalaa akryyliväreillä persoonallisia ja värikkäitä töitä, joiden aiheina ovat eläimet ja luonto. Nyt esillä on myös keramiikkaa ja mosaiikkeja.

Kellosepäksi kouluttautunut Teppo Nygren alkoi eläkepäivillään tehdä hopeakoruja. Hänet tunnetaan taitavana hyönteisten ja muiden luontoaiheiden kuvaajana. Nygrenin repertuaariin kuulu myös pienet ja pikkutarkat käyttöesineistä mallinsa ottaneet korut. Teppo Nygren asuu ja työskentelee Simpeleellä.

Näyttely on esillä perjantaihin 27. marraskuuta saakka.

Paikallisen huopateollisuuden historiaan voi tutustua Imatran pääkirjastossa.
Paikallisen huopateollisuuden historiaan voi tutustua Imatran pääkirjastossa.

Huopateollisuuden historiaa Imatran pääkirjastossa

Imatran pääkirjastossa on esillä näyttely paikallisen huopateollisuuden historiasta. Näyttelyn on koonnut savitaipalelainen Reijo Saajanaho, jolla on hallussaan aiheeseen liittyvää historialista aineistoa.

Näyttelyyn sisältyy vanhoja valokuvia Saimaan Huopatossutehtaasta, joka toimi Lappeenrannan Pallossa vuosina 1933–1983, sekä tietoa Suomen huopateollisuudesta.

Näyttelyn aineistoa on käytetty myös Etelä-Karjala-instituutin julkaisussa vuodelta 2008: "Hiljaista kuin Huopatossutehtaalla? Saimaan Huopatehdas Oy ja kadotettu teollinen kulttuuriperintö".

Huopatehtaiden määrä Suomessa alkoi hiipua 1970-luvulla, jolloin niitä oli enää 6–7 kappaletta. Huopaliike Lahtinen Ay on tällä hetkellä ainoa pitkävartisten huopikkaiden valmistaja Suomessa.

Näyttely on avoinna maanantaihin 30. marraskuuta saakka.

Sirpa Vento

Sirpa Vennon neuletöitä voi ihastella marraskuun ajan Imatran pääkirjastossa.
Sirpa Vennon neuletöitä voi ihastella marraskuun ajan Imatran pääkirjastossa.

Sukkia ja pastellitöitä

Honkaharjun sairaalassa sijaitsevassa Galleria Honkaharjussa voi käydä tutustumassa Tatjana Zaitsenkovan pastellitöihin. Näyttely on esillä 30. marraskuuta saakka.

Imatran pääkirjastossa voi puolestaan ihastella Sirpa Vennon neulomia sukkia ja muita neuletöitä. Sirpan sukat -näyttely on esillä 30. marraskuuta saakka.

Näyttelyt

Imatra

Anne-Mari Heiskanen: Syvyydet – Menneisyyden kohinaa minussa

Imatran taidemuseossa avoinna 20.11–11.12.

Teppo Nygren, Sanna Pajari ja Marjaana Tykkyläinen: Sikkeloita ja piippoja

Kulttuuritalo Virran Käytävägalleria 27. marraskuuta saakka.

Huopateollisuuden historiaa

Imatran pääkirjastossa 30. marraskuuta saakka.

Vuoksen kauppala, Imatran vaiheita 1948–1970

Imatran kaupunginmuseossa 5. joulukuuta saakka.

Tatjana Zaitsenkovan pastellitöitä

Galleria Honkaharjussa 30. marraskuuta saakka.

Sirpan sukat

Imatran pääkirjastossa 30. marraskuuta saakka.

Ruokolahti

Marjatta Mustosen muistonäyttely Kätteni jäljet

Ruokolahden pääkirjastossa 31. joulukuuta saakka.

Rautjärvi

Simpeleen maaseutunaisten Elämänlanka -näyttely

Rautjärven pääkirjastossa 27. marraskuuta sakka

Luetuimmat

Uusimmat uutiset