Vuoksenniska-historiikki kasvoi trilogiaksi, kun teos uhkasi paisua 600-sivuiseksi järkäleeksi — Kakkososa julkaistaan jo tänä keväänä

Laajoihin haastatteluihin ja ihmisten kertomuksiin perustuva teos on käynyt läpi mittavan faktojen ja vuosilukujen tarkistuksen.

Joonas Tapaninen

Oli kerran Vuoksenniska -kuvateossarjan ykkösosa julkaistiin syksyllä 2016. Se pitää sisällään 340 sivua kuvia ja tekstiä.

Vuoksenniskan historiasta kertova kirjasarja kasvaa suunnitellusta kahdesta teoksesta kokonaiseksi trilogiaksi. Tämä johtuu siitä, että Oli kerran Vuoknniska -historiikin tekijät saivat käsiinsä paljon ennakoitua enemmän kuva- ja tekstimateriaalia Vuoksenniskan vaiheista sotien jälkeen.

— Kakkososa uhkasi paisua 600-sivuiseksi ja viisikiloiseksi möhkäleeksi, jonka käsittely olisi ollut hankalaa ja heikommille jopa fyysisesti raskasta, kertoo historiikin Pekka Lehonkosken kanssa kirjoittanut Risto Olavi Koskinen.

Kirjasarjan ensimmäisessä osassa kuvattiin Vuoksenniskan vaiheita vuoteen 1945 asti. Toinen osa käsittelee vuosia 1945—1965.

— Sotien jälkeisiä vuosia voitaisiin kuvailla Vuoksenniskan ruuhkavuosiksi. Silloin asutus levisi, elinkeinoelämä virkosi ja kasvu oli muutenkin voimakasta. Näiltä vuosilta on myös saatu paljon materiaalia, joten tehdä niistä oma osansa, Koskinen toteaa.

Kakkososa ulos keväällä

Koskisen mukaan kakkososan taitto on jo pitkällä. Teoksen on määrä ilmestyä tänä keväänä. Kolmososan julkaisua kaavaillaan loppuvuodelle.

— Töitä tehdään ihan urakalla, että aikataulussa pysytään.

Töitä tehdään ihan urakalla, että aikataulussa pysytään.

Syksyllä 2016 ilmestynyttä ensimmäistä osaa painettiin 1 000 kappaletta. Kirjaa on myyty Vuoksenniskan Info-kirjakaupassa.

— Jäljellä on enää joitain kappaleita, eli ihan selkeä sosiaalinen tilaus teoksella tuntuu olevan. Tulevien osien osalta harkitaankin ehkä isompaa painosmäärää, sanoo Koskinen.

Faktat tarkistettiin viimeisen päälle

Laajoihin haastatteluihin ja ihmisten kertomuksiin perustuva teos on käynyt läpi mittavan faktojen ja vuosilukujen tarkistuksen.

— Ihmisen muisti on kummallinen asia. Hyvämuistisetkin ihmiset muistavat asioita väärin, joten pelkän ihmismuistin varaan ei tällaista historiateosta voi rakentaa, Koskinen painottaa.

Koskinen kuvailee historiikin tekemistä umpihangessa hiihdoksi, sillä Vuoksenniskan historiasta ei ole aiemmin kirjoitettu laajaa teosta.

Saadakseen selville kaikki päivämäärät ja aikatapahtumat tekijät kävivät läpi kaikki Ylä-Vuoksen ja Uutisvuoksen vuosikerrat vuodesta 1927 lähtien. Tätä varten Imatran kaupunginkirjasto tilasi osan mikrofilmeistä Kansalliskirjastosta.

— Primäärilähteena toimivat Imatran kauppalan arkistomateriaalit. Esityön määrä on ollut aivan valtava. Kirjastossa on vietetty puolitoista vuotta ja kuusi tuntia päivässä, Koskinen kertoo.

Luetuimmat

Kommentoidut