Lauri Larsson voitti Imatran kaupungin: Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi rakennusvalvontajaoston antaman Ritikanranta 1:n puutalon purkutuomion

Tarkastusrakennusmestarin edellisen selvityksen mukaan talossa on sortumisvaara, mutta Etelä-Karjalan museon katselmuksen mukaan sortumisvaaraa ei ole. Jos talossa ei ole henkilöturvallisuutta uhkaavaa tekijää, niin purku-uhka muuttuu kunnostuskehotukseksi, rakennusvalvontapäällikkö Matti Pöljö kertoo.

Santeri Tynkkynen

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Ritikanranta 1:stä ei pureta.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Ritikanranta 1:stä ei pureta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Imatran kaupungin rakennusvalvontajaoston antaman purkutuomion Ritikanranta 1:ssä sijaitsevalle kiinteistölle.

Imatran kaupungin vs. rakennusvalvontapäällikkö Matti Pöljö vie asian rakennusvalvontajaostolle tiedoksi ja uudelleen valmisteluun seuraavassa kokouksessa. Seuraavat toimenpiteet alkavat jaoston päätöksen mukaisesti.

— Rakennusjaoston edellisen päätöksen jälkeen museovirasto on tehnyt omat tarkastuksensa kohteessa, ja antanut asiasta lausunnon. Meidän pitää nyt lähteä toimimaan niiden mukaisesti, kertoo Matti Pöljö.

Valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen teki talon omistaja Lauri Larsson.

Museon mukaan talossa ei ole sortumisvaaraa

Etelä-Karjalan museon katselmuksessa rakennuksen todettiin säilyneen hyvin alkuperäisessä asussaan, olevan kohtuullisessa kunnossa ja täysin korjauskelpoinen.

Vauriot ovat museon mukaan paikallisia, eikä taloa niiden vuoksi tarvitse purkaa, etenkään kun omistaja on sitoutunut korjauksiin.

Matti Pöljön mukaan edellisen tarkastusrakennusmestarin selvityksen mukaan talossa on sortumisvaara, mutta museon lausunnon mukaan sortumisvaaraa ei ole.

— Tämä pitää nyt seuraavaksi todentaa. Mikäli siellä ei ole henkilöturvallisuutta uhkaavaa tekijää, niin meidän pitää poistaa purkamisuhka, ja lähettää kunnostuskehotus, Pöljö kertoo.

Hänen mukaansa jos rakennus todetaan rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ja säilyttämisen arvoiseksi, niin rakennus pitäisi saattaa sellaiseen kuntoon, että se ei haittaa ympäristöä.

— Ensin tietysti katsomme turvallisuusvaikutuksen, mutta sen jälkeen pitää ottaa uusi tarkastelu siitä, onko rakennuksesta ympäristölle haittaa.

Hannu Ojala

Tältä Ritikanranta 1 näytti ennen julkisivun maalausta. Kuva vuodelta 2017.
Tältä Ritikanranta 1 näytti ennen julkisivun maalausta. Kuva vuodelta 2017.

Kohdetta tarkastellaan keväällä

Asioita lähdetään Pöljön mukaan selvittämään ajan kanssa kevään puolella. Kohdetta ei ole pidetty erityisen kiireellisenä, koska museon viranomaiset ovat todenneet, että välitöntä vaaraa ei ole.

Pöljön mukaan museon kanta tulee ottaa jatkossa huomioon.

— Jos tulkitaan, että kohde on rakentamisen kulttuuriperintöä, niin se on suojelun piirissä. Silloin sen tuhoaminen on vähintäänkin arveluttavaa lain silmissä.

Pöljö mainitsee myös, että kaupunkikuvaa tulee myös tarkastella. Rakennuksen julkisivua on tähän mennessä maalattu, sekä asiattomien eksymistä tontille on vaikeutettu tekemällä aitaa tontin ympärille.

Kaakkois-Suomen Ely-keskus myönsi keväällä avustusta Ritikanranta 1:n rungon korjaukselle ja katon maalaukselle 1 500 euroa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut