Imatralla suljettiin valtakunnallisen vertailun mukaan vähiten kauppoja kevään koronakuukausina - Suomessa Imatran lukuihin ylsi vain Tornio-Haaparanta

Imatran menetti yhden tilaston kärkipaikan. Riihimäellä on nyt keskustassa enemmän tyhjiä liiketiloja.

Joonas Tapaninen

Imatrankosken ytimessä Koskenparras hiljeni koronakeväänä, mutta Suomen kaupunkien vertailussa Imatran keskustassa suljttiin  vähiten kauppoja ja toiseksi vähiten ravintoloita.
Imatrankosken ytimessä Koskenparras hiljeni koronakeväänä, mutta Suomen kaupunkien vertailussa Imatran keskustassa suljttiin vähiten kauppoja ja toiseksi vähiten ravintoloita.

Imatra on päässyt koronakevään vertailussa taas Suomen tilastokärkeen. Pari viikkoa sitten uutisoitiin, että Imatran on Suomen suurin paikkakunta, jossa ei ole kirjattu yhtään koronatartuntaa.

Nyt kaupunkikeskustojen elinvoimalaskenta kertoo, että Imatran keskustassa on suljettu vähiten kauppoja koronakriisin aikana. Imatralla keskustassa oli kaupoista virustilanteen aikana tilapäisesti suljettuna 7 prosenttia, kun esimerkiksi Lappeenrannassa luku oli 23 prosenttia ja Helsingissä 31.

Imatran kanssa samaan lukuun ja vertailukaupunkien pienimpään sulkumäärään yltää Tornio-Haaparanta.

Elinvoimavertailuun osallistuu 35 suomalaista kaupunkia. Mukana on lähes 30 suurinta kaupunkia ja muutama pienempi kaupunki.

Elävät kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskelma tämän kevään ajalta osoittaa, että koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet voimakkaimmin suurten kaupunkien keskustojen liikkeisiin.

Etätyöhön siirtymisellä on ollut selvästi suuremmat vaikutukset kasvukeskuksissa kuin pienissä kaupungeissa.

Sama kehityssuunta on ollut myös ravintoloissa. Isoissa kaupungeissa suurin osa ravintoloista sulkeutui kokonaan, osa jäi tarjoilemaan pussilounaita ja kotiinkuljetuksia. Suurinta kasvua ravintola-alalla on ollut hampurilaisravintoloiden autokaistoilla.

Huhtikuussa alla puolet ravintoloista pystyi toimimaan rajoitetusti, mutta alkoholin ulosmyyntiä ei niillekään poikkeusaikana sallittu.

Imatralla keskustan ravintoloista oli maalis-huhtikuussa tilapäisesti suljettuna 42 prosenttia (24/14). Se on vertailukaupunkien toiseksi pienin lukema.

Suhteellisesti vähiten ravintoloita oli täysin kiinni Raumalla 33 prosenttia (40/27). Helsingin keskustassa ravintoloista oli tilapäisesti suljettuna 78 prosenttia (679/146).

Kaupunkikeskustojen tyhjien liiketilojen määrässä Imatra on kuului vielä vuosi sitten vertailun kärkeen 18,2 prosentin osuudella. Tänä vuonna Imatralla tyhjien liiketilojen osuus keskustan tiloista on laskenut 17,1 prosenttiin. Imatran ohi taulukon kärkeen nousi Riihimäki, jossa tyhjiä neliötä on 17,5 prosenttia keskustan liiketiloista.

Lappeenrannassa tyhjillään on 15,7 prosenttia keskustan liikeneliöistä. Helsingissäkin luku on kasvusuunnassa ja se on nyt 7,5 prosenttia.

Elinvoimaluvun muutos on kauttaaltaan negatiivinen vertailussa olevien kaupungin keskustoissa. Imatralla ja Lappeenrannassa muutos on täsmälleen sama eli miinus viisi prosenttia.

Helsingissä ja Tampereella elinvoimaluvun muutos on - 2,2 prosenttia. Eniten elinvoimaisuuttaan ovat menettäneet Riihimäen (-13,9), Heinolan (-16,1), Uudenkaupungin, (-17.1) ja Kemin (-17,2) keskustat.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset