Immolassa legendaarisen syntymäpäivän näyttämönä toiminut Mannerheimin salonkivaunu töhrittiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä Mikkelin rautatieasemalla – Puhdistus ei välttämättä ole mahdollista

Museonjohtaja Matti Karttunen kertoo, että vauriot arvioidaan heti ja graffitia yritetään ensisijaisesti puhdistaa.

Juulia Hakulinen

Mannerheimin salonkivaunu on merkittävä suomalaisen historian muistomerkki. Museonjohtaja Matti Karttunen pelkää, ettei graffitia saa putsattua.
Mannerheimin salonkivaunu on merkittävä suomalaisen historian muistomerkki. Museonjohtaja Matti Karttunen pelkää, ettei graffitia saa putsattua.

Mikkelin rautatieasemalla sijaitseva Mannerheimin salonkivaunu sotkettiin keskiviikkoyönä suurella graffitilla.

Museojohtaja Matti Karttunen kertoo tekevänsä asiasta rikosilmoituksen. Karttunen kertoo, että vanhan vaunun puhdistaminen ei ole yksinkertaista.

– Paneelimateriaali vaunun pinnalla on sen verran huokoinen, että todennäköisesti maali on imeytynyt paneeliin syvälle. Pahoin pelkäämme, ettei maalia saa putsaamalla pois, Karttunen totesi keskiviikkona.

Jos puhdistus ei onnistu, graffiti peitetään paikkamaalauksella ja vaunu kunnostetaan kunnolla ensi kesänä.

– Vaunua on ollut tarkoitus kunnostaa suuremmin muutenkin. Syksyllä haemme avustuksia vaunun kunnostamiseen, sillä katos ei suojaa vaunua lumi- tai vesisateelta eikä auringolta lainkaan. Radan puoleinen sivu ja eteläpääty ovat jo valmiiksi todella huonossa kunnossa.

Mikäli koronatilanne sallii, vaunua pidetään perinteisesti yleisölle avoinna ensi vuoden kesäkuun 4. päivä, jonka jälkeen vaunu kunnostetaan.

– Tämä on nyt isompi asia, kun pelkkä pintamaali ei riitä, vaan paneelitkin ovat menneet huonoon kuntoon. Paneeleja täytyy uusia ja tehdä muita kunnostuksia. Syksyn aikana pyydämme konservaattorin selvittämään vaunun kunnostustarvetta, Karttunen kertoo.

Mannerheimin salonkivaunu on merkittävä historiallinen kohde

Pahoin pelkäämme, ettei maalia saa putsaamalla pois. — Matti Karttunen

Ilkivallan tekijä tai tekijät valitsivat kohteekseen ainutlaatuisen historiallisen muistomerkin. Salonkivaunu oli sotavuodet 1939–1945 aktiivisesti ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin käytössä.

Marski matkusti vaunussa lähes 80 000 kilometriä ja kävi siellä merkittäviä keskusteluita sekä Suomen valtiojohdon että kansainvälisten vieraiden kanssa.

Mannerheimin salonkivaunun tunnetuin vieras oli Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler. Hän lensi Saksasta Focke-Wulf Condor -koneellaan kesäkuussa 1942 onnittelukäynnille Mannerheimin 75-vuotispäiville.

Syntymäpäiviä vietettiin ylipäällikön junassa, joka oli ajettu Imatran lähistölle Immolaan Kaukopään tehtaille menevälle raiteelle.

Marskia tuli juhlimaan Hitlerin lisäksi maan korkein johto presidentti Risto Rytiä ja hallitusta myöten.

Sotien jälkeen salonkivaunu palasi puolustusvoimilta VR:n käyttöön. Vaunu toimi vuodesta 1946 VR:n pääjohtajan käytössä ja myöhemmin tilausajoliikenteessä. Vuonna 1989 vaunun keittiöstä alkanut tulipalo tuhosi vaunun osittain.

Historiallinen vaunu hylättiin pariksi vuodeksi varikolle. Mikkelin kaupunki maksoi kuitenkin vaunun kunnostamisen, ja VR:n konepajalla Pasilassa se palautettiin vanhaan asuunsa. Mikkelin ratapihalle vaunu palasi 1992. Vuonna 2007 vaunun päälle rakennettiin suojaksi katos.

Yleisölle vaunu on ollut avoinna yleensä kerran vuodessa Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta.

Vaunu rakennettiin vuosina 1929–30, ja alun perin se tehtiin rautatiehallituksen virkakäyttöön. Vaunussa on salongin lisäksi viisi makuuhyttiä, keittiö ja wc.

Luetuimmat