Suunnitelmat kiertoliittymän rakentamisesta Rönkäntien risteykseen saavat täystyrmäyksen ammattikuljettajalta — ”Risteykseen olisi saatava etuajo-oikeus raskaalle liikenteelle ja riittävää hiekoitusta”

Kunnossapidolle risteysalue on murheenkryyni. Huonolla kelillä hiekoitus tehdään kolmestikin päivässä, kertoo vastaava mestari Kimmo Kauhanen Imatran aluekunnossapidosta.

Anu Pakarinen

Imatran kaupunki aikoo saneerata kovalla koetuksella olevan Rönkätien. Lisäksi Rönkätien ja Karjalantien risteyksen liikennevalojen korvaamista liikenneympyrällä selvitetään. Kuva Rönkäntien ja Ruokolahdentien risteyksestä.
Imatran kaupunki aikoo saneerata kovalla koetuksella olevan Rönkätien. Lisäksi Rönkätien ja Karjalantien risteyksen liikennevalojen korvaamista liikenneympyrällä selvitetään. Kuva Rönkäntien ja Ruokolahdentien risteyksestä.

Rönkäntien ja Karjalantien risteykseen kaavailtu kiertoliittymä ei saa kannatusta ammattikuljettajalta. Uutisvuoksi kertoi keskiviikkona verkkosivuillaan Imatran kaupungin aikeista selvittää valoristeyksen korvaamista liikenneympyrällä.

— Tukka nousi pystyyn, kun luin siitä, toteaa autonkuljettaja Markku Tenha.

Puuhaketta kuljettava Tenha ajaa 76 tonnista rekkaa kahdeksan kertaa päivässä Honkalahden sahalta Tainionkosken tehtaalle.

Tenhan mukaan kiertoliittymä olisi pelkkää eurojen tuhlausta. Se ei myöskään sujuvoittaisi rekkojen liikennöintiä risteyksessä, päinvastoin.

Tenhan mukaan risteysalueen ongelmat liittyvät sen kunnossapitoon: Jos risteystä hiekoitettaisiin riittävästi, ei olisi vaaraa rekkojen jumiin jäämisestä.

— Kaikki kuljettajat tietävät, ettei risteykseen voi pysähtyä talvella. Itse ajan mieluummin punaisia päin, ja otan sitten vaikka sakot.

Kolmen vuoden aikana vain kerran jumissa

Risteysalueen kunnostuksesta vastaavalle Imatran kiinteistö- ja aluepalvelulle Tenha kertoo antavansa kunnostukseen liittyen palautetta viikottain, viimeksi eilen torstaina.

Tenhan mukaan hiekoitus olisi tehtävä useammin, ja tien kunnossapidossa olisi käytettävä nykyistä karkeampaa soraa.

— Hienojakoinen hiekka on yhtä tyhjän kanssa. Se kestää 2—3 rekan liikennöinnin, minkä jälkeen hiekat ovat kuluneet pois. Esimerkiksi Tainionkosken tehtaalla käytetään soraa, joka kestää paikoillaan lumitöiden jälkeenkin.

Stora Enson Imatran tehtaiden palo- ja suojelupäällikkö Mikko Parikka kertoi Uutisvuoksessa (18.1.), että rekkoja joudutaan hinaamaan risteysalueelta jopa kymmeniä kertoja talvessa.

Tenha ei Parikan väitteitä niele.

— Jos tuo pitää paikkansa, niin olemme todella huonoja kuljettajia. Itse olen kolmen vuoden aikana jäänyt risteykseen kiinni vain kerran. Sekin oli omaa tyhmyyttäni, sillä pysähdyin punaisiin valoihin.

Etuajo-oikeus rekoille

Tenhalla on valmis ratkaisu siihen, miten risteys saataisiin rekkaliikenteelle sujuvammaksi.

— Karjalantielle tulisi asentaa stop-merkit molmpiin suuntiin, ja suoraan tehtaalle kulkevalle raskaalle liikenteelle olisi saatava etuajo-oikeus, jolloin rekat voisivat ajaa risteyksestä pysähtymättä. Se melkein myös ratkaisisi ongelmat kunnossapidossa, ja tulisi varmasti halvemmaksi kuin kiertoliittymä.

Uuden liikenneympyrän rakentamista Tenha pitää kaikin puolin huonona ideana. Hänen mukaansa kiertoliittymät suunnitellaan Imatralla liian pieneksi, minkä vuoksi ne ovat raskaalle liikenteelle ongelmallisia.

— Vuoksenniskan liikenneympyrä on paljon tiukempi kuin Rönkäntien risteys. Siinä jää jäisellä kelillä helposti jumiin, kun joutuu taivuttamaan kurvissa.

Hiekoitusta myös ennakoivasti

Aluekunnossapidon vastaava mestari Kimmo Kauhanen toteaa Rönkäntien ja Karjalantien risteyksen olevan kunnossapidolle murheenkryyni. Kun raskasta liikennettä on paljon, kuluu hiekoitus nopeasti.

— Lisäksi suolaa kulkeutuu Kuutostieltä. Suola sulattaa risteysalueen, minkä jälkeen se jäätyy ja muuttuu liukkaaksi, kertoo Kauhanen Imatran kiinteistö ja aluepalvelu KiPasta.

Hän kertoo, että risteysaluetta hiekoitetaan aina tarpeen mukaan. Huonolla kelillä hiekoitus tehdään jopa 2—3 kertaa päivässä.

— Rönkäntien risteystä joudutaan hiekoittamaan silloinkin, kun muualla ei hiekoitusta tarvita.

Kuluvan talven Kauhanen arvioi olleen kunnossapidolle helpomman kuin edellistalven. Myös hiekoitushiekka on vaihdettu laadultaan parempaan.

— Nyt pito on parempi. Jos ennen piti käydä hiekoittamassa neljä kertaa, niin nyt vain kerran. Karkeamman soran käyttö tiealueella on kuitenkin kielletty.

Ammattikuljettajat soittavat KiPaaan risteysalueen kunnosta, kun liukkautta on havaittavissa. Kauhasen mukaan yhteys toimii hyvin JM Metsäsen kuljettajien kanssa.

— Työt alkavat aamuviideltä, joten silloin hiekoitetaan usein jo ennakoivasti. Meillä on myös muita kohteita, joten emme voi aina olla hiekoittamassa vain Rönkäntien risteystä.