Vauhtikolmikko Sulo, Mauno ja Miuska pitää omistajat täreillään — Fretit ovat lapsenmielisiä seikkailijoita, luonnehtii imatralainen Paula Toivanen

Rajapatsaalla asustavat fretit ovat tuttu näky ulkosalla. Kesällä ne viilettävät pyörän korissa, talvella happea haukataan monesti kassista tai pulkasta käsin.

Minna Mäkinen

Talvella riittää päivittäinen 15 minuutin ulkoilu.
Talvella riittää päivittäinen 15 minuutin ulkoilu.

Minna Mäkinen

Sulo, Mauno ja Miuska pysyvät hienosti Paula Toivasen kassissa. Ne ulkoilevat valjaissa. Taustalla Joonas Hanhisuanto puhdistaa kotirapun portaita.

Sulo lekottelee tassut taivasta kohti olohuoneen pöydän alle viritetyssä pienessä riippumatossa. Sohvan takana toisiinsa kietoutuneina huilailevat Miuska-rouva ja Mauno.
Fretit ovat Imatran Rajapatsaalla asuvien Paula Toivasen ja Joonas Hanhisuannon rakkaita lemmikkejä. Perheenjäseniä. Siitä kielii frettejä silmällä pitäen sisustettu asunto.
Olohuoneen kaapistoista löytyy monta fretin mentävää nukkumapaikkaa. Seinän vieressä nakottaa neljä hiekkalaatikkoa. Sillä tavoin minimoidaan vahingot.
Parvekkeella kohoaa kolmikon peuhu- ja lepäilypaikaksi tarkoitettu pehmeä peittokeko.

Minna Mäkinen

Olohuoneen hyllykössä on mukava lepopaikka.

Minna Mäkinen

Sulo nukkuu autuaasti pöydän alle viritetyssä riippumatossa.

Minna Mäkinen

Parvekkeella freteille on oma peuhu- ja lekottelupaikka.

Yhtä ihania pentuina ja aikuisina

Fretit oppivat kyllä, kun sitkeästi jaksaa kouluttaa. —  Paula Toivanen

Paula Toivanen sai ensi kosketuksen fretteihin asuessaan aikoinaan Lappeenrannassa. Hän löysi pihalta kesyn oloisen karanneen eläimen. Hän otti fretiksi osoittautuneen vipeltäjän kotiin ja toimitti sen oikealle omistajalle.
— Silloin ihastuin fretteihin. Ne ovat aikuisina yhtä ihania kuin pentuina, lapsenmielisiä seikkailijoita. Ja tosi itsepäisiä, samanlaisia kuin minä itse, luonnehtii Toivanen.
Toivasella on kokemusta myös monista muista lemmikeistä. Listalta löytyvät hevoset, koirat, kissat, kanat, ankat, kukot, kanit, kyyhkyset ja lampaat.
— Eläimet ovat antaneet paljon eväitä elämääni.
Kaksi vuotta ensikosketuksen jälkeen Toivanen kuuli Miuskan olevan tulossa Suomeen. Hän teki päätöksen. Fretintäyteinen taival alkoi.

Minna Mäkinen

Miuska on jo kahdeksanvuotias eli fretiksi varsin iäkäs.

Minna Mäkinen

Sylifretti.

Sitkeys palkitaan

Elämä frettien kanssa on ollut Toivaselle ja Hanhisuannolle jatkuvaa uuden opettelua. Pieninä fretit purevat herkästi, kun eivät ole tottuneet käsittelyyn. Ne on koulutettava siitä pois systemaattisesti. Kaikki fretinomistajat eivät jatkuvaa vääntöä jaksa, vaan laittavat lemmikin kiertoon.
— Fretit oppivat kyllä, kun sitkeästi jaksaa kouluttaa. Mutta jos lepsuilee vähänkin, ne käyttävät sitä hyväkseen.
Fretti on laumaeläin.
— Kun Sulo tuli, meni melkein vuosi, ennen kuin se alkoi tulla toimeen Maunon kanssa. Tein nimittäin sen virheen, että menin väliin niiden tappeluihin. Jos en olisi sitä tehnyt, ne olisivat saaneet välit selviksi aiemmin, arvioi Toivanen.
Sulon tulo rauhoitti aiemmin säikkyä Maunoa. Sulo siis on lauman johtaja.

Minna Mäkinen

Riehupuuskia varten olohuoneesta löytyy vauhtiputki.

Minna Mäkinen

"Frettipullaa".

Hoito vaatii paneutumista

Fretit vaativat omistajiltaan tarkkaavaisuutta ja säntillisyyttä. Ne ovat herkkiä sairastumaan. Vuoden välein pitää muistaa rabiesrokotus. Madotus on tehtävä säännöllisesti, korvat putsattava, kynnet leikattava. Ruokavalio on tarkka.
— Miuska on ollut tosi terveenä, mutta Mauno on kärsinyt kaksi kertaa suolitukoksesta. Sen intohimo ovat likaiset sukat. Kerran se ehti syödä puoli sukkaa ennen kuin huomasimme. Se meinasi kuolla siihen. Sulolla taas on ollut sitkeitä korvapunkkeja, jotka saimme häädettyä korvalääkkeen avulla, kertoo Toivanen.
Viimeksi fretit, varsinkin Sulo, ovat kärsineet flunssasta. Flunssa tarttuu ihmisestä fretteihin.

Minna Mäkinen

Ulkoilma virkistää kummasti.

Fretit menevät bussillakin


Frettikolmikko on tuttu näky Rajapatsaalla. Kesäisin niitä on kuljetettu pyörän korissa.
— Ne istuvat siellä kiltisti tassut korin laidalla. Ne osaavat näyttää, kun tulee vessahätä, kertoo Toivanen.
Fretit ovat varma keino saada juttukavereita.
— Ihmiset tulevat aina kyselemään, että mitä ihmeen eläimiä nämä ovat.
Matka luonnistuu frettien kanssa myös bussissa tai junassa.
— Ne nukkuvat penkissä viltin päällä ja meillä on matkahiekkalaatikot mukana. Monet matkustajat käyvät niitä ihmettelemässä, kertoo Hanhisuoanto.
Talvella fretit jaloittelevat lyhyitä aikoja valjaissa kotipihassa. Niitä kuljetetaan myös kassissa ja pulkalla haukkaamassa happea.

Fretit livenä Rajapatsaan kirjastolla

Imatralle pääkaupunkiseudulla vietettyjen vuosien jälkeen kotiutuneet Toivanen ja Hanhisuanto haaveilevat elämästä maalla. Siinä vaiheessa lemmikkikatras todennäköisesti karttuu.
— Ainakin lampaita, kanoja ja viiriäisiä on mietitty, sanoo Hanhisuoanto.
Toivanen haaveilee myös uudesta frettisukupolvesta, sitten kun nykyisestä kolmikosta aika jättää. Sitä ennen eletään päivä kerrallaan Sulon, Maunon ja Miuskan kanssa. Niihin pääsevät tutustumaan pian myös muut imatralaiset.
Toivanen ja Hanhisuanto esittelevät nimittäin frettejään Rajapatsaan kirjastolla viikoittain helmikuun alusta alkaen.
— Me käytämme kirjastoa todella paljon ja haluamme näin antaa oman panoksemme sinne päin. Meistä olisi mukava saada Rajapatsaalle enemmän toimintaa. Olen käynyt frettien kanssa vierailulla myös veteraanitalossa. Sulo meni siellä rollaattorin koriin nukkumaan, nauraa Toivanen.

Fretit esittelyssä Rajapatsaan kirjaston satuhuoneessa 5. helmikuuta alkaen maanantaisin kello 17—18.

Minna Mäkinen

Fretti on veikeän näköinen eläin.


Frettikolmikko

Sulo, 5 vuotta. Tuli Toivaselle ja Hanhisuannolle 1,5 vuotta sitten Oulusta. Syö raakaa kanaa. ”Sosiaalinen, pitää poikien rapsutuksista.”
Mauno, 5 vuotta. Tuli Lahdesta 4 vuotta sitten. Rakastaa hiiriä. ”Herkkä metsänpeikko. Villi, oli aiemmin herkkä puremaan.”
Miuska, 8 vuotta. Lähtöisin Liettuasta. Ollut Toivasella pienestä pitäen. Ei syö raakaa lihaa, vaan kananmunankeltuaisista ja avokadoöljyä sekä fretin muronappeja. Herkkuja banaani ja mandariini. ”Tulee toimeen kaikkien kanssa. Jääräpäinen.”
Vihaisena sihisevät. Innoissaan putputtavat. Hätätilanteessa päästävät pahanhajuisen näätäpierun.
Fretti on hilleristä kesytetty näätäeläin, sukua mm. kärpälle, näädälle ja minkille.

Minna Mäkinen

Maunon ja Miuskan lepohetki sohvan takana.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat