Eteläkarjalaisten äitien vertaistukiryhmä ei olisi syntynyt ilman sosiaalista mediaa — "Ehkä voimme joskus tavata ilman lapsia"

Äidit löysivät ryhmään muun muassa valtakunnallisista somekanavista, joissa suositeltiin paikallista keskusteluryhmää. Whatsapp-keskustelu alkoi kasvaa, ja nyt mukana on jo 40 äitiä.

Marleena Liikkanen

Eteläkarjalaiset äidit juttelevat esimerkiksi lastenhoitovinkeistä, sormiruokailusta ja synnytyskokemuksista niin somessa kuin kasvokkainkin. Mari Tarvainen ja Amanda sekä Jenna Kuukka-Patkovic ja Benjamin ovat saaneet ryhmästä paljon iloa.
Eteläkarjalaiset äidit juttelevat esimerkiksi lastenhoitovinkeistä, sormiruokailusta ja synnytyskokemuksista niin somessa kuin kasvokkainkin. Mari Tarvainen ja Amanda sekä Jenna Kuukka-Patkovic ja Benjamin ovat saaneet ryhmästä paljon iloa.

Vauvoja hymyilyttää, kun he seurailevat toistensa touhuja. Iloisesta puheensorinasta päätellen äiditkin ovat hyvällä tuulella.

Lounashetki on alkamassa Lappeenrannan linnoituksessa Kehruuhuoneella, jossa eteläkarjalaiset äidit vauvoineen tapaavat noin kerran kuukaudessa.
Vertaistuki on osoittautunut äideille tärkeäksi.

On ihanaa, että voi jutella niin sormiruokailusta kuin synnytyskokemuksista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, kiteyttävät pitkän pöydän ympärillä istuvat naiset.

Ryhmä syntyi ja kasvoi somessa

On kiva kuulla ihmisten kokemuksia, eikä vain lukea aiheesta. - Heidi Naumoff

Äitien yhteisö ei todennäköisesti olisi syntynyt ilman sosiaalista mediaa. Lappeenrantalainen Iina Saimanen perusti Whatsapp-ryhmän syksyllä 2018 synnyttäneille.

Äidit löysivät tiensä ryhmään muun muassa valtakunnallisista äitien somekanavista, joissa suositeltiin eteläkarjalaisten äitien keskusteluryhmää. Whatsapp-keskustelu alkoi kasvaa, ja nyt mukana on jo 40 äitiä.

Ryhmän jäsenistä osa on ensimmäisen lapsensa syksyllä saaneita äitejä, kun osalla on pidempi kokemus äitiydestä.

Heidi Naumoffilla on Kaarlo-vauvan lisäksi teini-ikäisiä lapsia. Lastenhoidon trendit ja puheenaiheet ovat muuttuneet siitä, kun Naumoffin isommat lapset olivat vauvoja.

Naumoff iloitsee siitä, että hän voi tavata äitiyden toisella kierroksella äitejä, joiden vauvat kasvavat samaan tahtiin Kaarlon kanssa.
— Esimerkiksi sormiruokailusta ei ennen puhuttu mitään. On kiva kuulla ihmisten kokemuksia, eikä vain lukea aiheesta, Naumoff sanoo.

Äidit jakavat paitsi käytännöllisiä lastenhoitovinkkejä myös lainaavat tarpeellisia tavaroita toisilleen. Kun rintapumppu hajosi, ryhmästä löytyi lainakappale nopeasti.

Ei ulkopuolisuuden tunnetta

Marleena Liikkanen

Heidi Naumoff pitää tärkeänä sitä, että toisten samassa elämäntilanteessa olevien äitien kanssa voi keskustella äitiyteen liittyvistä kokemuksista. Sylissä Kaarlo-vauva.

Äidit ja vauvat tapaavat yleensä Kehruuhuoneella, mutta kesäksi he ovat suunnitelleet treffejä ulkoilmaan, esimerkiksi satamaan.
— Ehkä voimme joskus tavata ilman lapsia. Joskus sekin aika koittaa, ehkä kymmenen vuoden päästä, sanoo Urho-poikansa kanssa äitien tapaamisissa käyvä Iina-Riikka Niiranen nauraen.

Ensimmäinen äitien tapaaminen oli helppo, sillä kaikki olivat samassa tilanteessa. Kukaan ei tuntenut ketään erityisemmin, joten ulkopuolisuuden tunteesta ei tarvinnut kärsiä.

Hiljattain äitikerhon sisälle on alkanut syntyä pienempiä yhteisöjä. Esimerkiksi Pikisaaressa asuvat äidit käyvät yhdessä vaunulenkeillä. Myös osa Whatsapp-ryhmän jäsenistä on aloittamassa yhteistä äitien ja vauvojen jumppaharrastusta.

Tukea elämänmuutokseen

Marleena Liikkanen

Iina Saimanen (vasemmalla) perusti äitien Whatsapp-ryhmän. Oikealla Noel-vauva.


Äitiyslomalle jääminen oli monille iso elämänmuutos. Äidit kokevat, että ryhmästä he ovat saaneet uuden, tärkeän yhteisön työporukan tilalle.

Säännölliset tapaamiset ovat tärkeitä, vaikka jokaista ei tunne kauhean hyvin, äidit sanovat.

Äitien keskusteluryhmä on suvaitsevainen, eikä mikään äitiyteen liittyvä aihe ole siellä tabu. Netin keskustelupalstoilla esiintyvää äitien keskinäistä arvostelua ei ole.

Äitien vertaistuen tarve korostuu, sillä yhteiskunnassa lapsiperheisiin kohdistuu kielteisiä asenteita. Iina-Riikka Niiranen on huomannut asenteiden muuttuneen esimerkiksi siinä, että nykyään harvempi ihminen haluaa perustaa perheen.
— Sen huomaa omasta tuttavapiiristäkin, että yhä useampi ei halua lapsia ollenkaan ja uskaltaa myös tuoda asian esille, Niiranen sanoo.

Luetuimmat