Turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut ja SPR sulkee vastaanottokeskuksiaan — Huippuvuosina piiri työllisti 150, pian 60 henkilöä

SPR polkaisi 2015 valtakunnallisesti käyntiin suurimman pakolaistoiminnan sitten sotavuosien. Nyt talot ovat tyhjiä ja sängyt tarpeettomia.

Mika Strandén

Konnunsuolla sijaitseva Joutsenon vastaanottokeskus on Maahanmuuttoviraston alaisuudessa.
Konnunsuolla sijaitseva Joutsenon vastaanottokeskus on Maahanmuuttoviraston alaisuudessa.

Yksi siivu SPR:n Kaakkois-Suomen piirin historiaa on käyty läpi. Kun Etelä-Euroopan pakolaisvirta kääntyi Suomeen 2015, SPR kokosi Suomeen yli sata vastaanottokeskusta. Nyt yksiköitä on 26. Pakolaisvirta on laantunut.

Maahanmuuttoviraston alaisuuteen kuuluvan Joutsenon vastaanottokeskuksen paikkamäärä pysyy ennallaan, mutta SPR:n Imatran keskuksessa paikkamäärä putoaa ensi vuoden aikana kolmanneksella. Vielä kovempi pudotus on Kymenlaaksossa, jossa viime kesän jälkeen on suljettu SPR:n ylläpitämiä yksiköitä Kouvolassa ja Kotkan Ankkurissa. Myös Kotouman hallinnoima Pyhtään vastaanottokeskus sulkeutui viime kesäkuussa.

— En tietystikään voi aivan tarkasti puhua toisten toimijoiden puolesta, mutta lopputulema näyttää siltä, ettei Kymenlaaksossa enää ole ensi kesän jälkeen vastaanottokeskustoimintaa Kotkan kaupungin ylläpitämää vastaanottokeskusta lukuunottamatta, piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio sanoo.

Myllyhovi laitettiin pystyyn vauhdilla

Mutta mitä sitten kaikkiseltaan tapahtui?

— Euroopan kokonaistilanne muuttui, myös Suomessa tuli vastaanottotoimintaan lakimuutoksia.

— Myös turvapaikan saamisen lakimuutokset aiheuttivat sen, että kun alkuvaiheessa arvioitiin 80 prosentin saavan turvapaikan, prosentit kääntyivät päälaelleen. Vain noin 20 prosenttia on saanut turvapaikan, toiminnanjohtaja kertoo.

Kai Skyttä

Imatran vastaanottokeskus on entisen hotelli Vuoksenhovin tiloissa.

Vastaanottokeskusten luominen tyhjästä oli hurja projekti niin tilojen, henkilökunnan kuin vapaaehtoisten osalta.

— Kun 24 tunnin sisällä rakennetaan vastaanottokeskus niin kuin esimerkiksi Haminan Myllyhovissa tehtiin, se vaatii toiminnan rakentajilta hurjaa venymistä. Myllyhoviin tuli liki 200 turvapaikanhakijaa yhden yön aikana. Heille piti saada ruokaa ja makuusijat, Vainio kuvaa.

Kaikki tapahtui älyttömän nopeasti

Vaikka henkilökunnan rekrytoinnin yhteydessä heille korostettiin, että SPR:n rooli on valmiusjärjestön toimintaa, inhimillinen puoli oli hurja tekijöidenkin kannalta. SPR:llä ei näet ollut ollut vastaanottokeskustoimintaa tätä aiemmin kahteenkymmeneen vuoteen.

Kaakkois-Suomen piirissä oli huippuvuosina henkilökuntaa 150 henkeä, nyt 80 ja Laajakosken yksikön sulkeutumisen jälkeen vielä 20 työntekijää vähemmän.

— Tähän kuitenkin liittyy se, että tilannehan voi muuttua uudestaan toisin päin. Olemme siis kuulolla Etelä-Euroopan tilanteiden suhteen, Arja Vainio kertoo.

Hän sanoo, että vuodet 2015-2016 sisältävät valtavan määrän kokemuksia ja tietoa siihen, miten vastaavanlaisessa tilanteessa toimittaisiin.

— Tämä tieto tekisi tilanteen paljon helpommaksi vastaavanlaisessa tilanteessa toimimiseen.

— Nuo kokemukset olivat myös osoitus suomalaisten auttamishalusta. On ihan eri asia tehdä valmiussuunnitelmia paperille kuin olla siinä tilanteessa, että tilanne on päällä.

Tuon ajan ilmiö oli myös vihapuheet ja muutamat turvapaikanhakijoihin kohdistuneet konfliktit.

— Ja kaikki tapahtui älyttömän nopeasti, Vainio muistuttaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet