Kiväärinluoti lävisti makuuhuoneen ikkunan Joutsenossa – Ampujaksi epäillyn metsästäjän syyte hylättiin, ampuja saattoi olla joku muu

Syytteen mukaan metsähanhelle tarkoitettu luoti kimposi 1,7 kilometrin päähän asuintaloon.

Kai Skyttä

Metsähanhia ja valkoposkihanhia Konnunsuon pelloilla. Kuvituskuva arkistosta.
Metsähanhia ja valkoposkihanhia Konnunsuon pelloilla. Kuvituskuva arkistosta.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus hylkäsi eteläkarjalaismiehen syytteen kaksi vuotta sitten tapahtuneesta metsästysrikkomuksesta.

Miestä syytettiin tapauksesta, jossa metsästyksessä ammuttu luoti lävisti asuintalon makuuhuoneen ikkunan ja pysähtyi sisällä tuolin istuinosaan. Asukkaat olivat tapahtumahetkellä sisällä asunnossa, mutta toisessa huoneessa.

Syytteen mukaan metsästäjä oli huolimattomuuttaan ampunut suuntaan, jossa sijaitsee asutusta. Mikäli kyseisessä huoneessa olisi tapahtumahetkellä ollut ihminen, olisi hän syytteen mukaan ollut vakavassa vaarassa.

Mies ampui kohti metsähanhea

Käräjäoikeuden mukaan näyttö metsästäjää vastaan metsästysrikkomuksesta ei riittänyt, vaan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäilys.

Tapaus sattui lokakuussa 2018 Konnunsuolla. Turvetuotantoalueella oli illalla ollut iso joukko metsästäjiä jahtaamassa teeriä, hanhia ja supikoiria ja laukauksia oli ammuttu paljon, lähinnä haulikolla.

Kello 19.35 vajaan parin kilometrin päässä metsästäjistä kiväärin luoti oli lävistänyt makuuhuoneen ikkunan ja pysähtynyt tietokoneen edessä olevaan tuoliin.

Syytteessä ollut metsästäjä kertoi ampuneensa turvemättään päällä maassa ollutta metsähanhea kivääri-haulikkoyhdistelmänsä kiväärillä noin sadan metrin matkalta.

Hän ajoitti laukauksensa tapahtuneen kuitenkin jo paljon aikaisemmin kuin milloin ikkuna räsähti rikki. Lisäksi ampuja kertoi kuulleensa luodin osumaäänen turpeeseen, kun hanheen ei ollut osunut. Kimmokeääntä hän ei kertomansa mukaan kuullut.

Ampuja kertoi tienneensä asutuksen sijainnin ampumapaikkaan nähden. Talo sijaitsi eri suunnassa kuin mihin oli sallittu ampua. Hän kiisti olleensa huolimaton saati aiheuttaneensa vaaraa.

KRP ei pystynyt varmistamaan luodin alkuperää

Ampumapaikka oli 1,7 kilometrin etäisyydellä ikkunaosumasta. Ikkunalasiin tullut reikä oli pyöreä, mikä viittasi suoraan laukaukseen.

Syytteessä ollut mies kertoi ampuneensa vain alaviistoon, joten ikkunaosuman olisi pitänyt olla kimmoke, eli luodin ensin osua esimerkiksi kiveen ja muuttaa lentosuuntaa.

Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio ei pystynyt vahvistamaan, että taloon osunut luoti oli lähtöisin syytetyn aseesta, eikä sitä, oliko luoti kimmoke. Näitä kumpaakin seikkaa laboratorio piti kuitenkin mahdollisena. Syytetyn aseen kivääripuolen kantama on noin neljä kilometriä suoralla laukauksella.

Arvioidessaan näyttöä kokonaisuutena käräjäoikeus katsoi, että ei voida riittävällä varmuudella pois sulkea sitä vaihtoehtoista selitystä, että joku on voinut kauempana ampua puussa olevaa lintua luodikolla.

Alueella oli useita metsästäjiä. Syytetty oli ainoa poliisille ilmoittautunut luodikolla ampunut metsästäjä, mutta se ei sulje pois mahdollisuutta, että joku muu olisi ampunut kyseisen luodin.

Jäi myös selvittämättä, miten syytetyn ampuma luoti olisi voinut kimmota kerrotulla tavalla, eikä kukaan myöskään nähnyt hänen ampuvan yläviistoon. On myös epäselvää, onko osumassa ollut kyse suoralaukauksesta vai kimmokelaukauksesta.

Tuomio on lainvoimainen.

Luetuimmat