Pitääkö karanneesta koirasta ilmoittaa hätäkeskukseen? Valtakunnansyyttäjänvirasto käytti Imatran koirien ampumistapauksessa perusteena sitä, ettei koirista oltu ilmoitettu hätäkeskukseen, mutta ohje ei ole täysin selkeä

Karanneesta koirasta ei tarvitse ilmoittaa hätäkeskukseen, jos se ei aiheuta vaaraa. Mikäli koira saattaa aiheuttaa vaaraa ihmiselle, ympäristölle tai liikenteelle, silloin hätäkeskukseen tulee ilmoittaa.

Janne Lehtonen

Mikäli karannut koira voi aiheuttaa vaaraa, siitä tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Arkistokuva.
Mikäli karannut koira voi aiheuttaa vaaraa, siitä tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Arkistokuva.

Karannesta koirasta ilmoittamiseen ei ole täysin selkeää ohjetta.

Uutisvuoksi kertoi eilen, että Imatralla toukokuussa ammuttujen kotikoirien tapauksesta ei aloiteta esitutkintaa.

Valtakunnansyyttäjänvirasto käytti yhtenä perusteena sitä, ettei karanneista koirista oltu ilmoitettu hätäkeskukseen.

Pitääkö siis karanneesta koirasta ilmoittaa hätäkeskukseen? Selvitimme asiaa hätäkeskuslaitokselta.

Pitääkö koiran omistajan ilmoittaa karanneesta koirasta hätäkeskukseen, hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Kimmo Kuusisto?

— Karanneesta koirasta ei lähtökohtaisesti ole tarvetta ilmoittaa hätäkeskukseen, jos se ei ole sellainen koira, joka aiheuttaa vaaraa ihmiselle, ympäristölle tai liikenteelle. Mutta jokainen tapaus on erilainen. Jos omistajalla on tiedossa, että koirista saattaa aiheutua vaaraa, niin hätäkeskus on silloin oikea paikka ilmoittaa asiasta. Ja jos koiria karkaa useampia, niin siinä mahdollisuus vaaran aiheuttamiselle korostuu, ja silloin on ehkä tarvetta soittaa poliisille.

Mihin teiltä tieto karanneesta koirasta menee eteenpäin?

— Jos tarve on välittää tehtävä poliisille, niin päivystäjä tekee riskinarvion, ja tehtävä välitetään poliisipartiolle.

Tuleeko teille usein ilmoituksia karanneista koirista?

— Kyllä niitä tasaisesti tulee. En osaa mitään kappalemäärää sanoa, eikä niitä varmaankaan ihan päivittäin tule, mutta aika paljon kuitenkin. Tietysti ilmoituksia tulee myös muista karanneista eläimistä.

Jos karanneesta koirasta ei lähtökohtaisesti tarvitse ilmoittaa hätäkeskukseen, niin miten Valtakunnansyyttäjävirasto voi perustaa päätöksensä siihen, että karanneista lemmikkikoirista ei ollut ilmoitettu hätäkeskukseen?

— Hätäkeskus oli päätöksessä vain pieni peruste. Enemmän perusteena oli se, etteivät koirat näyttäneet lemmikkikoirilta, päinvastoin ne näyttivät villikoirilta. Koirilla ei ollut pantoja tai muitakaan merkkejä siitä, että ne olisivat lemmikkikoiria. Poliisilla ei ollut tietoa, että lemmikkikoiria olisi karannut, kihlakunnansyyttäjä Heikki Stenius kertoo.

Eikö asian olisi voinut tarkistaa nopeasti löytöeläintarhasta, johon katoamisesta oli ilmoitettu?

— Niin, jos ne olisivat näyttäneet lemmikkikoirilta. Mutta havaintojen mukaan koirat olivat villikoirien näköisiä. Komisarion pitää luottaa poliisipartion havaintoihin, joita myös kansalaisten ilmoitukset tukivat.

Omistajan mukaan koiria ei voi missään nimessä luulla villikoiriksi?

— Tietenkin ymmärrän omistajan näkökulman. Hän kuitenkin koiransa tuntee, ja on varmasti sitä mieltä, etteivät ole villikoirien näköisiä. Tässä tapauksessa pelkästään pannat koirilla olisi voinut olla merkki, että hetkinen, ovatko nämä lemmikkikoiria.

Näin tässä kävi:

Valtakunnansyyttäjänvirasto perusti päätöksensä sen hetken tekijöihin, jolloin päätös koirien lopettamisesta on tehty. Koska karanneista lemmikkikoirista ei oltu ilmoitettu hätäkeskukseen, poliisi ei kertomansa mukaan tiennyt, että kyse oli lemmikeistä. Koirilla ei ollut pantoja.

Poliisipartion mukaan koirat käyttäytyivät kuin kulkukoirat, sillä ne liikkuivat holtittomasti, eivätkä antaneet ottaa itseään kiinni.

Koska mikään ei viitannut siihen, että kyse olisi lemmikkikoirista, poliisin ei myöskään koettu olleen velvollinen tiedustelemaan karkureista löytöeläintarhalta, jonne omistaja oli ilmoituksen tehnyt.

Taustalla vaikutti myös Imatran kulkukoiraongelma.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset