Korvenkylän koulun huono sisäilma vaatii korjauksia — oppilailla voi olla edessä väistö Imatralle

Esillä on monta vaihtoehtoista suunnitelmaa. Yhdessä niistä Korvenkylän koulun ylimmät luokat siirtyisivät Joutsenon koulun mukana väistötiloihin Linnalaan.

Marleena Liikkanen

Korvenkylän koulu on rakennettu vuonna 1960 ja sen laajennusosa Martinsiipi vuonna 1979. Noin 130 koululaisen opinahjo vaatii välittömien korjausten ohella perusteellisempaakin remonttia.
Korvenkylän koulu on rakennettu vuonna 1960 ja sen laajennusosa Martinsiipi vuonna 1979. Noin 130 koululaisen opinahjo vaatii välittömien korjausten ohella perusteellisempaakin remonttia.

Korvenkylän koulun sisäilma aiheuttaa oireita rakennuksen käyttäjille. Lappeenrannan kaupungin sisäilmatyöryhmän saamien tietojen mukaan sekä koululaisten että henkilökunnan joukosta on tullut toistakymmentä oireilmoitusta.

— Paniikkiin ei ole syytä, tilanne ei ole viime aikoina erityisesti huonontunut. Aikojen saatossa rakennusten ongelmia vain rupeaa tulemaan esiin, sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Ari-Pekka Meuronen toteaa.

Koulussa tehty kuntotutkimus paljasti koulusta erilaisia riskirakenteita, joita ryhdyttiin saman tien korjaamaan. Rakenteiden tiivistämisen, ilmanvaihdon säätämisen ja ilmanpuhdistimien käyttöönoton on katsottu auttaneen siinä määrin, ettei muihin välittömiin toimiin ole ollut tarvetta.

— Tiloja voi toistaiseksi käyttää turvallisesti, Meuronen kertoo.

Marleena Liikkanen

Korvenkylän koulussa riittää vielä oppilaita, mutta oppilasennusteiden mukaan ikäluokat alueella ovat pienenemässä.
Korvenkylän koulussa riittää vielä oppilaita, mutta oppilasennusteiden mukaan ikäluokat alueella ovat pienenemässä.

Esillä neljä

vaihtoehtoa

Tiivistykset ja ilmanpuhdistimet tarjoavat kuitenkin vain ensiapua. Kestävämpää ratkaisua etsitään useista eri vaihtoehdoista, joiden vertailua jatketaan. Eri mahdollisuuksia on esitelty myös Korvenkylän koulun oppilaiden vanhemmille huhtikuun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Yksinkertaisin vaihtoehto olisi tiivistyskorjaus, joka voitaisiin tehdä jo ensi kesänä. Se olisi kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu.

Koko koulu voi myös siirtyä vuokratiloihin ennen lopullista sijoitusratkaisua. Kysymykseen tulisivat esimerkiksi kauppakeskus Caprin tilat Holiday Club Saimaan yhteydessä, ja muutto voitaisiin toteuttaa ensi lukuvuoden kuluessa.

Tilanne ei ole viime aikoina erityisesti huonontunut. — Ari-Pekka Meuronen

Jos päädytään hajasijoitukseen, kaksi alinta vuosiluokkaa jäisivät tilaelementtikouluna päiväkodin yhteyteen. Ylemmät luokat siirtyisivät ensi syksynä Joutsenon koulun mukana väistötiloihin Imatralle ja sen jälkeen uuteen Joutsenon kouluun. Vaihtoehto edellyttäisi opetusryhmien järjestämistä uudelleen.

Koko koulun siirtäminen tilaelementtiluokkiin olisi puolestaan mahdollista aikaisintaan ensi vuoden alusta alkaen. Tällöin koulun liikuntasalia ja ruokailutilaa voitaisiin käyttää edelleen.

Lopullisesti tilanne ratkaistaan peruskorjauksella, uuden koulun rakentamisella tai koulupalveluiden ostamisella Imatralta. Peruskorjauksen tai uudisrakentamisen on suunniteltu ajoittuvan vuodelle 2025 ja maksavan arviolta 4,6 miljoonaa euroa.

Marleena Liikkanen

Korvenkylän koulun sisäilmaongelmia on jo korjattu, mutta lisätoimia tarvitaan.
Korvenkylän koulun sisäilmaongelmia on jo korjattu, mutta lisätoimia tarvitaan.

Hajauttaminen olisi

huonoin vaihtoehto

Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta käsittelee Korvenkylän koulun tilakysymystä kokouksessaan 16. huhtikuuta. Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja Tuija Willberg korostaa sitä, että keskustelut koskevat väistötiloja, eivät koulun lakkauttamista.

Korvenkylän koulun rehtori Ilona Wilska toivoo noin 130 oppilaan koulun saavan jatkaa yhtenä yksikkönä. Ryhmien hajauttamista pidetään yleisesti kaikkein huonoimpana vaihtoehtona.

Marleena Liikkanen

Korvenkylän koulun tilannetta käsitellään ensi viikolla lasten ja nuorten lautakunnassa.
Korvenkylän koulun tilannetta käsitellään ensi viikolla lasten ja nuorten lautakunnassa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset