Ihme Imatralla: 70 prosenttia maksaa käteisellä

ANU PAKARINEN

Eija Teräväinen teki Imatrankoskella asiakkaansa ostoksia käteisellä. Monella ikäkäihmisellä ei hänen käsityksensä mukaan edes ole maksukorttia. Kassana oli Minna Hallikainen.
Eija Teräväinen teki Imatrankoskella asiakkaansa ostoksia käteisellä. Monella ikäkäihmisellä ei hänen käsityksensä mukaan edes ole maksukorttia. Kassana oli Minna Hallikainen.

Imatrankosken K-Supermarketin kauppias Tom Färd haluaa ohjata asiakkaita maksukorttien käyttäjiksi. Käteismaksuja otetaan vastaan jatkossa vain yhdellä kassalla.

— Joitakin aikoja sitten kerrottiin, että muutamat kahvilat Helsingissä luopuvat kokonaan käteisen vastaanotossa. Tähän suuntaan ollaan menossa, mutta meillä on edelleen mahdollisuus maksaa käteisellä, Färd kertoo.

Imatran keskustakaupan asiakaskunta on täysin poikkeuksellinen maksutavoiltaan.

— Kun valtakunnallisesti myynnistä korttimaksuista kertyy 70 prosenttia ja käteisenä 30 prosenttia, meillä tilanne on täysin päinvastainen.

Ostotapahtumina käteisostojen osuus on tätäkin suurempi, koska keskiostos on niissä Färdin mukaan selvästi pienempi kuin maksukorteilla asioitaessa.

Imatrankoski poikkeaa myös Imatran sisällä. K-kauppias Tero Lehtonen Vuoksenniskalta arvioi, että heillä myynnistä noin puolet tehdään käteisellä, mutta keskiostos on hieman Imatrankoskea suurempi.

Lehtonenkin tunnista tilanteen, että tyypillisesti käteisen käyttäjä on heilläkin iäkkäämpi ihminen.

Vuoksenniskalla ei ole suunnitelmia käteiskassojen supistamisesta.

Kaupan suhde käteiseen on kaksinainen.

Maksutapa on asiakkaan valinta ja käteinen on rahaa.

Suomen Lähikauppa Oy:n viestintäjohtajan Jaana Huttusen mukaan käteisen merkitys pienenee, mutta näköpiirissä ei ole sellaista aikaa, jolloin sen käyttö kaupassa loppuisi kokonaan.

Käteisen huonoja puolia on maksumuodon kalleus.

— Myyntimme on miljardi euroa, ja käteisen käsittely maksaa useita miljoonia, Huttunen sanoo.

Tom Färd pitää korttimaksuihin ohjaamista sekä keinona parantaa kaupan palvelua että karsia kuluja.

— Korttiostoilla jonot vetävät nopeammin, kun ei tarvitse käsitellä rahaa, ja käteisen käsittely maksaa työaikana ihan jumalattoman paljon, Färd huokaa.

Raha ei yövy enää kauppojen kassakaapeissa.

Vartiointiliike tuo vaihtokassan aamulla ja myynnin suuruudesta riippuen käy hakemassa rahat laskentaan kerran tai useammin päivässä.

Rahat lasketaan sekä kaupassa että pankkien ylläpitämissä laskentayksiköissä, joita on vain muutama koko maassa.

— Kaupan pankkitilillä summat näkyvät muutaman päivän viiveellä, mutta hitaammin kuin korttiostot, Färd kertoo.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset