Venäjä tahtoo tosissaan aloittaa junaliikenteen Pietarista Imatralle: Yksi syy on raja-asemien ylikuormitus, toinen turvallisuus: Vuosina 2016–2018 rajaliikenteessä kuoli 85 ihmistä

Imatralla julkistettiin tänään laaja selvitys ja toimenpideohjelma Imatra-Svetogorsk -rautatieyhteyden kehittämisestä. Rahaa tarvitaan Suomen puolella 45 miljoonaa euroa, Venäjälläkin kymmeniä miljoonia. Nämä ovat kuitenkin pikkurahoja siihen verrattuna, mitä Venäjällä on jo käytetty.

Anu Pakarinen

Tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Etelä-Karjalan liitto ja Imatran kaupunki hankkivat yhdessä laajan selvityksen, jossa kuvataan kaikki tarvittavat toimenpiteet Imatran ja Svetogorskin välisen raideliikenteen avaamiseksi. Selvitys julkistettiin keskiviikkona Imatran kaupungintalolla.
Tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Etelä-Karjalan liitto ja Imatran kaupunki hankkivat yhdessä laajan selvityksen, jossa kuvataan kaikki tarvittavat toimenpiteet Imatran ja Svetogorskin välisen raideliikenteen avaamiseksi. Selvitys julkistettiin keskiviikkona Imatran kaupungintalolla.

Etelä-Karjalan liitto ajaa voimallisesti Imatran ja Svetogorskin välisen rautatieyhteyden avaamista kansainväliselle tavara- ja matkustajaliikenteelle.

Tähtäin on vuodessa 2025. Silloin rajan pitäisi olla auki junille, rahdille ja ihmisille molempiin suuntiin.

Yksinään ei maakuntaliitto asiassa rimpuile, sillä yhtä tosissaan ollaan Venäjällä.

Tämä selvisi maanantaina, kun Imatralla julkistettiin laaja konsulttiselvitys rautatieyhteyden kehittämisestä.

Venäläisten arvion mukaan nykyiset rajanylityspaikat ratkeavat lähivuosina liitoksistaan kasvavan tavara- ja matkustajaliikenteen paineissa, ellei liikennettä saada ohjattua osittain raiteille.

Tavoitteena onkin jakaa tavaraliikenteen miljoonat tonnit sekä miljoonat matkustajat nykyistä tasaisemmin.

Viipurin ja Svetogorskin välillä kuoli 9

Jos osa liikenteestä siirtyisi raiteille, liikenteen sujuvuus, mutta myös turvallisuus paranisivat.

Transportation Integration Groupin varatoimitusjohtaja Svetlana Vorontsova esitteli Imatralla kylmääviä onnettomuustilastoja Venäjän puolelta.

Viipurin ja Svetogorskin välisessä tieliikenteessä kuoli vuosina 2016–2018 yhdeksän ihmistä.

Viipurin ja Brusnichnoyen väli vaati samaan aikaan kuusi ja Kamenogorskin ja Lesogorskin väli yhden kuolonuhrin.

Svetlana Vorontsova esitteli selvitystyön tulokset Venäjän puolelta.

Ylivoimaisesti vaarallisin oli kuitenkin A-181 tie, jota Vorontsova kutsuu ”kuoleman valtatieksi”. Pietarin ja Vaalimaan välisellä tieosuudella kuoli kolmessa vuodessa yhteensä 69 ihmistä.

Kaikkiaan rajaliikenteessä kuoli 85 ja loukkaantui 440 ihmistä

— Jos miljoona matkustajaa siirtyy junaan, autojen määrä vähenee 2,5 miljoonasta 2,0 miljoonaan, Vorontsova sanoo.

Uutta raidetta puolin ja toisin

Vorontsovan mukaan Venäjä on käyttänyt raidehankkeisiin Suomen lähialueilla kahdeksan vuoden aikana 1,6 miljardia euroa.

Merkittävin investointi oli Losevon, Kamenegorskin ja Viipurin välinen rahtirata. Nyt kapasiteettia riittäisi vaikka Suomenkin vientikuljetuksiin Aasiaan, Vorontsova kehaisee.

Tekemistä riittää silti edelleen.

Pullonkaulaksi on muodostunut osuus Viipurista Suomeen, kun tavarat sekä matkustajat kulkevat samoilla kiskoilla. Ongelma poistuisi, kun Kamenogorskista Svetogorskiin rakennettaisiin toinenkin raide ja avattaisiin yhteys Suomeen.

Uutta raidetta tarvittaisiin myös Imatrankoskelta Pelkolaan.

Rataa pitäisi myös sähköistää molemmin puolin rajaa, laitureita rakentaa ja lakeja ja kansainvälisiä sopimuksiakin rukata.

Hintalappu selvillä

Ensimmäistä kertaa kaikki tarvittavat toimenpiteet on listattu ja niiden hinta ynnätty.

— Kyse on pikkurahoista siihen verrattuna, mitä Venäjällä on jo tehty. Suomen puolella rahaa tarvitaan 45 miljoonaa euroa, Venäjällä joitain kymmeniä miljoonia, maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoo.

Myöhemmin, liikennemäärien kasvaessa, rahaa tarvitaan vielä lisää kaksoisraiteen tekoon. Sen karkea hintalappu Suomen puolella on noin 30 miljoonaa euroa.

Asia koetaan niin tärkeäksi, että selvitykseen sijoitettiin 260 000 euroa, kertoo maakuntajohtaja Matti Viialainen. - Tarvitsemme työpaikkoja, ja väestökadolle on tehtävä jotakin, Viialainen perustelee.

Viialainen uskoo selvityksen todistavan hankkeen hyödyt niin aukottomasti, että molemmat maat sitoutuvat rahoitukseen. Isoja toiveita ladataan myös EU:n suuntaan.

Hyödyn korjaisivat viennistä ja tuonnista riippuvaiset yritykset, matkustajat sekä matkailuelinkeino.

Vorontsova kertoo junaliikenteellä olevan valtaisa matkustajapotentiaali Venäjällä. Pietarin väkiluku kasvaa kohisten ja Suomi kiinnostaa.

Fontanka.ru -uutissivustolla tehtyyn kyselyyn vastasi yli 3 000 ihmistä, joista liki 80 prosenttia kertoi junayhteyden Imatralle ja Lappeenrantaan kiinnostavan. Bonusta on yhteys Lappeenrannan lentokentälle.

— On yli 7 miljoonaa potentiaalista matkustajaa, jotka istuvat liian pitkään autossa ja mielellään ylittäisivät rajan junalla, tiivistää Esa Eerikäinen selvityksen toteuttaneesta EP-Logistics Oy:stä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset