Jättibalsami on tuttu vieraslaji Imatralla

Anne Vihavainen

Jättiputket valtaavat tilaa nopeasti, jos niitä ei hävitetä systemaattisesti.
Jättiputket valtaavat tilaa nopeasti, jos niitä ei hävitetä systemaattisesti.

Marleena Liikkanen

Lupiinin leviää nopeasti.

Vieraskasvilajien torjuntaan Imatralla on selkeät sävelet.

Kun Imatran seudun ympäristötoimen ympäristöinsinööri Merja Kaksonen saa ilmoituksen vaikka kaupungin alueella olevasta jättiputkesta, hän ottaa yhteyttä kasvien hävittäjään. Kyseinen henkilö hoitaa toiminimen kautta kasvin hävityksen ammattimaisesti.

— Kaupungin koulujen ja päiväkotien pihoilta vieraslajien hävityksen tekee Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelu KiPa. Näin on toimittu Imatralla kymmenen vuotta, sanoo Kaksonen.

Vuoden 2016 alusta astui voimaan kansallinen vieraslajilaki, jonka tarkoituksena on estää vieraslajien leviäminen Suomessa. Tämän vuoden alusta tullut täydennys velvoittaa maanomistajan tuhoamaan mailtaan kaukasianjättiputken, jos sellaisen löytää.

— Löydöstä voi soittaa meille, mutta itsekin sen voi tuhota. Ohjeita löytyy netistä.

Kaksosen mukaan moni hävittääkin vieraslajit itse, koska tietoisuus niiden haitallisuudesta ja tuhoamisesta on lisääntynyt.

Ympäristötoimi ehti vielä kymmenisen vuotta sitten olemaan aktiivisesti mukana vieraslajien hävittämisessä. Tehtiin hävittämisiskuja.

— Meidän johdolla oli kesätyöntekijöitä ja työllistettäviä, jotka olivat mukana työssä. Nyt tällaista ei enää järjestetä, sanoo Kaksonen.

Ympäristötoimi on kuitenkin innostanut kaupunki- ja kyläyhteisöjä talkoisiin.

— Olemme tukeneet talkoita mahdollisuuksien mukaan muun muassa kasvien poisviennissä ja neuvotelleet hävittämisestä Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa.

Tänä vuonna kyläyhteisöiltä ei ole tullut pyyntöjä avustamisesta. Imatralla yleisin kasvivieraslaji on ollut jättibalsami.

— Se on helppo nyhtää maasta, mutta pitää tehdä ennen kukintaa. Lupiinikin kannattaa torjua, ennen kuin se ehtii siementää, sanoo Kaksonen.

Jättiputket ovat siitä haitallisia, että ne polttavat kosketuksen jälkeen ihoa, kun auringon ultraviolettivalo osuu kosketuskohtaan. Jättiputkiakin löytyy silloin tällöin Imatralta, ja tulee löytymään tulevaisuudessakin.

— Jättiputken siemenet säilyvät maassa 8 - 10 vuotta ja sieltä nousee uusia kasveja. Lisäksi jättiputkia voi olla piilossa metsissä, jossa ne pääsevät lisääntymään rauhassa, sanoo Kaksonen.

Vieraslajeista löytyy lisää tietoa vaikka Imatran ympäristötoimen nettisivujen kautta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.