Heini Vesterinen ja Miia Suopanki ovat huolestuneita kirkon ja koulujen yhteistyöstä — Imatralla peruttiin joulujuhlakohun takia jo aiemmin sovittu joululaulutilaisuus: ”Jos muuttaisin perheeni kanssa muslimimaahan, en vastustaisi heidän rukouksiaan koulussa”

Imatralainen kanttori Heidi Vesterinen ja ruokolahtelainen pappi Miia Suopanki pelkäävät joulujuhlakohun johtavan siihen, etteivät koulut uskalla kohta enää tehdä minkäänlaista yhteistyötä kirkon kanssa. Yksittäinen virsi tai edes jouluevankeliumi eivät heidän mielestään tee joulujuhlasta uskonnollista tilaisuutta.

Jussi Lopperi

Heini Vesterinen ja Miia Suopanki katsovat, että monelle joulujuhlakeskustelussa kantansa ilmaisseelle on vieläkin epäselvää, mikä on joulukirkon ja joulujuhlan ero. Kuvituskuva.
Heini Vesterinen ja Miia Suopanki katsovat, että monelle joulujuhlakeskustelussa kantansa ilmaisseelle on vieläkin epäselvää, mikä on joulukirkon ja joulujuhlan ero. Kuvituskuva.

Laineet ovat lyöneet yli keskustelussa koulujen kohutusta joulujuhlalinjauksesta. Tätä mieltä ovat Imatran seurakunnan kanttori Heini Vesterinen ja Ruokolahden seurakunnan seurakuntapastori Miia Suopanki.

— Suvaitsevaisuutta tarvitaan puolin ja toisin. Tuntuu siltä, että nyt ei varmuuden vuoksi järjestetä enää mitään kirkoissa, ettei kukaan pahoittaisi mieltään, Vesterinen sanoo.

Keskustelu siitä, pitäisikö peruskoulun lukukauden päättäjäisjuhlaa saada viettää kirkossa on vellonut siitä lähtien, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen linjasi 5. marraskuussa antamassaan ratkaisussa, että kouvolalainen koulu toimi lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.

— Aiemmin keskusteltiin siitä, että tekeekö yksittäinen virsi tilaisuudesta hengellisen. Päätös oli, että ei tee. Joissain kouluissa kuitenkin niin sanotun suvivirsikohun myötä lopetettiin Suvivirren laulaminen tai ainakaan ei laulettu enää niitä tiettyjä säkeistöjä. Nyt on siirrytty suvesta jouluun, Suopanki sanoo.

Vesterinen ja Suopanki katsovat, että monelle keskusteluun osallistuneelle on vieläkin epäselvää, mikä on joulukirkon ja joulujuhlan ero.

— Joulujuhlan pitäisi olla sellainen tapahtuma, mihin jokainen pystyy hyvillä mielin osallistumaan. Sellaista määräystä sen sijaan ei ole, että koko kristillinen perinne pitäisi katkaista. Olen miettinyt, että jos minä sanoisin, etteivät lapseni usko tonttuun ja joulupukkiin, järjestettäisiinkö heille sitten rinnakkaisjuhla kouluun, Vesterinen kysyy.

Kirkkoon sopivat kaikki sellaiset tilaisuudet, joissa ei ole mitään kristillistä sanomaa vastaan. — Heidi Vesterinen

Vesterinen sanoo, että kirkot tarjoavat hyvät puitteet näyttävän joulujuhlan järjestämiseen. Vaikka uskonnollisuudesta muistuttavat symbolit kuten alttaritaulut ovat tilaisuudessa näkyvillä, ketään ei Vesterisen mukaan lyödä Raamatulla päähän.

— Kirkkoon sopivat kaikki sellaiset tilaisuudet, joissa ei ole mitään kristillistä sanomaa vastaan. Kirkoissa järjestetään jopa viihdekonsertteja, Vesterinen muistuttaa.

Keskustelun kärjistyminen on Vesterisen mukaan johtanut siihen, että eräs koulu on Imatralla perunut jo aiemmin sovitun Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden. Myös koulujen jouluhartauksia järjestetään tänä vuonna tavanomaista vähemmän.

— On tullut peruutuksia, koska koulut eivät tässä tilanteessa uskalla järjestää tällaisia tilaisuuksia. Muualta Suomesta on kuulunut sellaistakin, että joulujuhlan sisältöön on puututtu Enkeli taivaan -laulun osalta.

Miia Suopanki painottaa, että joulujuhlasta ei tee uskonnollista tilaisuutta yksittäinen virsi eikä edes jouluevankeliumi, vaan näiden asioiden katsotaan kuuluvan suomalaiseen kulttuuriperintöön.

— Opetuksen järjeställä on vapaus päättää voidaanko koulupäivän aikana järjestää uskonnolliseksi luettava tilaisuus.

Ruokolahdella yhteistyö koulun ja seurakunnan kanssa toimiikin moitteettomasti, Suopanki kiittelee.

— Sanoisin muillekin kouluille, että rohkeasti eteenpäin, ja seurakunnan työntekijöiden kanssa kannattaa istua alas ja kirjata ylös yhteiset pelisäännöt, niin on helpompi toimia yhdessä.

Uskonnollisten tunnusten riisumista Suopanki ei ymmärrä. Hänen mielestään linjauksissa pitäisi ottaa huomioon enemmistön näkemykset.

— Jos nyt muuttaisin perheeni kanssa vaikka johonkin muslimimaahan, niin en minä vastustaisi heidän rukouksiaan koulussa. Käskisin lastani rukoilemaan omaa Jumalaansa, kun he rukoilevat omaansa. Ihan hyvin voisin osallistua muslimimaassa moskeijassa koulun päätöstilaisuuteen.

Vesterinen uskoo monen koulun nyt odottavan, minkälaisiin yleislinjauksiin joulujuhlakeskustelu johtaa.

— Imatralla ja Ruokolahdella perinteet ovat aika vahvoja. Tuttavien kautta olen kuullut, että muualla asia on saanut vielä laajemmat mittasuhteet. Siinä mielessä olen iloinen, että täällä ollaan vielä melko maltillisia.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset