Suomella täyskäännös avaruudessa, taivaalle mennään myös omin päin eikä vain muiden mukana

Kai Skyttä

Suomi on aloittanut tänä vuonna taivaan valloittaminen yksinään. Kuvassa suomalaisten kuutiosatelliittien mallikappaleita.

Suomikin on alkanut lähettää satelliitteja avaruuteen. Ennen oli toisin. Tänä vuonna taivaalle on laukaistu Aalto 1 ja Aalto 2. Joulukuussa on vuorossa Suomi 100 -satelliitti. Aalto 3:a suunnitellaan parhaillaan, ja se lähetetään ensi vuonna tai sitä seuraavana.


Halu tehdä itse

Kai Skyttä

Tuukka Perhoniemi Tähtiteteellisestä yhdistyksestä Ursasta kertoi avaruusrekassa suomalaista satelliiteista.

Suomen linjanmuutokseen ovat vaikuttaneet satelliittiteknologian arkipäiväistyminen sekä ennen kaikkea halu tehdä itse. Näin kertoo Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta.

Perhoniemi oli keskiviikkona Lappeenrannan kauppatorille saapuneen, Suomea maan pinnalla kiertävän avaruusrekan kyydissä. Rekka esitteli suomalaista satelliittiosaamista.


Avaruusosaamista

Kai Skyttä

Tiedetoimittaja Jari Mäkinen on avaruusrekan tuottaja. Rekka vierailee 30 paikkakunnalla.

syntynyt nopeasti

Tuukka Perhoniemi kertoo, että Suomen omien avaruushankkeiden taustalta löytyy Aalto-yliopiston professori Jaan Praks. Satelliittien rakentaminen oppilastyönä on synnyttänyt Suomeen uuden avaruusinsinöörien sukupolven.

Alalle tulleet pienet kuutiosatelliitit ovat Perhoniemen mukaan madaltaneet rakentamisen kynnystä ja ovat edullisempia kuin perinteiset. Pieniä satelliitteja voidaan lähettää avaruuteen useita kerrallaan.

Suomi on aiemmin osallistunut suuriin kansainvälisiin avaruushankkeisiin ja on toimittanut satelliitteihin tutkimuslaitteita. Tämä toiminta jatkuu edelleen.


Uusi satelliitti tulee

edeltäjäänsä halvemmaksi

Kai Skyttä

Avaruusrekassa kävi yleisöä tasaisena virtana. Kuvassa vasemmalla Tuukka Perhoniemi.

Suomi 100 -satelliitti tarkkailee avaruussäätä sekä kuvaa päivisin maanpintaa. Laajakulmakameralla voi kuvata reilun kolmanneksen Suomea kerrallaan.

Kai Skyttä

Avaruusrekan kiertueella kootaan sateliitti, jonka tykötarpeet olivat esillä.

Satelliitti laitteineen maksaa 50 000 — 100 000 euroa ja työt päälle. Aalto 1 -satelliitin rakentaminen opiskelijatyönä maksoi noin miljoona euroa. Uusi satelliitti syntyy halvemmalla ja helpommalla kuin edellinen.

Avaruudessa on tilaa,

vielä toistaiseksi

Avaruusromu tai tilan loppuminen avaruudesta eivät Perhoniemen mukaan ole aivan lähiaikojen ongelma, vaikka kuutiosatelliittien lähettäminen yleistyy.

Hän tosin pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa satelliittien lähettämisestä säädellään nykyistä enemmän, sillä tietyt kiertoradat ovat suositumpia kuin toiset.

Avaruusrekassa

satelliitin kokoonpanotyö

Avaruusrekassa tehdään myös omaa satelliittia. Rekassa on esittelytilan lisäksi pieni puhdastila, joka on mukaelma avaruuslaboratorion puhdastilasta.

Satelliitin kokoonpanotyössä on 30 vaihetta. Yksi työvaihe tehdään kullakin paikkakunnalla, jossa yksi vapaaehtoinen pääsee töihin. Lappeenrannassa työvaiheeksi valikoitui virtalähdekotelon kiinnitys eli patterin varmistus.


Lähettäminen

vaatii ihanneolot

Pienoissatelliitti lähetetään kaasupallolla 50 kilometrin korkeuteen, kun avaruusrekan kiertue päättyy Espooseen torstaina 19. lokakuuta. Satelliitin lähettäminen vaatii monen asian sujumista. Näin kertoo avaruusrekan tuottaja, tiedetoimittaja Jari Mäkinen.

Tuuli ei saa olla liian kova. Tuulen täytyy puhaltaa mereltä mantereen suuntaan, jotta satelliitti ei putoa mereen. Lentoliikenne pitää ottaa huomioon, sillä satelliitin lähetyspaikka sijaitsee lentokoneiden lähestymisalueella.

Parasta olisi, jos taivas olisi pilvetön. Mukana lähtevä kamera saisi näin laadukasta kuvaa avaruusmatkan varrelta.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.