Toivola-tilan isäntä Janne Kainulainen hankki 70 villasikaa ja rakentaa nyt tupla-aitausta pitääkseen villisiat loitolla

Härkäpavut ovat vielä pellolla, samoin osa kevätvehnästä. Afrikkalalaisen sikaruton varalta pitää rakentaa asianmukainen aitaus omille sioille, mutta se ei tuottajaa harmita.

Auli Terävä

Parikkalalainen Janne Kainulainen hankki 70 villasikaa.
Parikkalalainen Janne Kainulainen hankki 70 villasikaa.

Sikojen ulkonapitoa rajoitetaan afrikkalainen sikaruton leviämisen estämiseksi. Sikoja voi pitää ensi kesäkuun alusta alkaen ulkona ainoastaan asianmukaisessa aitauksessa.

Parikkalalaista sianlihantuottaja Janne Kainulaista ei harmita, vaikka tiedossa on lisätöitä ja -investointeja. Hän on jo aloittanut aidan rakentamisen 1,5 hehtaarin alalle.

Aitaus maksaa kolmatta tuhatta euroa.

— Hain investointiin avustusta. Se kattaa noin puolet kustannuksista.

Kainulaisen 260-paikkainen yhdistelmäsikala on Joensuun kylällä, lähellä Venäjän rajaa.

Tilalla on myös Suomessa vielä melko harvinaisia villasikoja, jotka voivat elää vuoden ympäri ulkona. Tällä hetkellä siat ovat ruttoriskin takia sisätiloissa.

— Teen tuplavarmistuksen, etteivät venäjältä tulevat villisiat pääse kosketuksiin tarhassa olevien sikojen kanssa. Sähköaidan lisäksi pystytän aitauksen ympärille riistaverkon, Kainulainen kertoo.

Auli Terävä

Parikkalassa on enää kaksi sianlihantuottajaa ja Kainulainen on heistä toinen.
Parikkalassa on enää kaksi sianlihantuottajaa ja Kainulainen on heistä toinen.

Suomessa hyvää tuuria


Hän pitää hyvänä tuurina, ettei sikarutto ole päässyt leviämään Suomeen. Tauti voi levitä villisikojen välityksellä, mutta suurin riski sen tuloon Suomeen on leviäminen ihmisen mukana.

Suomeen levitessään sikarutto pysäyttäisi sianlihan viennin ainakin hetkellisesti ja vaarantaisi elinkeinon.

— Tautia aiheuttava virus voi olla vaikka rekkakuskin eväsleipien välissä meetvurstissa. Virus voi levitä myös esimerkiksi kenkien välityksellä. Omavalvonta Suomessa on onneksi tarkkaa ja tuottajat valveutuneita, Kainulainen kiittelee.


Lihan vientisopimuksen ehtona on, ettei afrikkalaista sikaruttoa ole maassa.

— Jos tällä keinolla saisi nostettua vähän tuottajahintaakin ja avattua uusia vientikanavia, mikä helpottaisi tuottajien ahdinkoa.

Tuottajat vähissä

Parikkalassa on enää kaksi sianlihantuottajaa. Kainulainen on heistä toinen. Hän alkoi erikoistua viime vuonna ja hankki ensimmäiset villasiat, mangalitzat, joita nyt on lähes 70.

Kasvatus ei perustu tehokkuuteen vaan erikoistuotantoon, eettisyyteen ja hyvinvointiin.

— Kaikki lihat ovat menneet lähiseudulla hyvin kaupaksi. Mangalitza eroaa normisianlihasta maultaan ja laadultaan. Pitkän kasvatusajan ansiosta rasva marmoroituu lihassyiden väliin ja tekee lihasta herkullista.

Janne Kainulainen on Toivola-tilan neljäs isäntä.

— Härkäpapu on kokonaan puimatta ja osa kevätvehnästä. Eli sikojen valkuaiset ovat pellolla, katsoo mies ulos sateeseen.

Kaveriverkosto, illanistujaiset ja Whatsapp auttavat, eikä viljelijän tarvitse olla huolien kanssa yksin.

Luetuimmat

Kommentoidut