Luontoväki esittelee Etelä-Karjalan luontohelmiä pitkin vuotta, ne ovat Hiitolanjoki-Haarikko, Kemppilän Suurisuo ja Konnunsuon Höytiönsuo

Juha Juuti

Ruokolahden Kemppilän Suurisuon luontohelmeen voi tutustua kuvaesityksessä Imatralla maaliskuussa ja retkellä paikan päälle kesäkuussa.
Ruokolahden Kemppilän Suurisuon luontohelmeen voi tutustua kuvaesityksessä Imatralla maaliskuussa ja retkellä paikan päälle kesäkuussa.

Suomen luonnonsuojeluliitto nimesi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi sata luontohelmiä, joista Etelä-Karjalasta on kolme: Hiitolanjoki-Haarikko, Kemppilän Suurisuo ja Konnunsuon Höytiönsuo. Maakunnan luonnonsuojeluväki on urakoinut runsaasti niihin liittyviä tapahtumia.

Luonnonsuojeluliiton mukaan luontohelmet ovat ainutlaatuisia luontokohteita, jotka pitää säilyttää tuleville sukupolville.

Etelä-Karjalan luontohelmistä Hiitolanjoki-Haarikko kattaa Simpeleellä Venäjälle virtaavan Hiitolanjoen sekä sen valuma-alueen metsäiset seudut Parikkalaan, Ruokolahdelle ja Savonlinnan Punkaharjulle saakka. Perustelujen mukaan Hiitolanjoki on laatokanlohen nousujoki, jolla on myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja ja joen valuma-alueen vanhoissa metsissä elävät muun muassa Suomen eteläisimmät kuukkelit.

Kemppilän Suurisuo on laaja-alainen eteläinen aapasuo Ruokolahden erämaisella seudulla. Perustelujen mukaan Suurisuo on kallioisten metsien rikkomine suoaukeineen monimuotoinen ja maisemallisesti kaunis ympäristö.

Joutsenon Konnunsuon Höytiönsuon luontohelmeä luonnehditaan maakunnassa harvinaiseksi suoalueeksi, jossa sijaitseva Höytiönlampi on muutto- ja pesimälinnuille arvokas alue.

Maakunnan luontohelmiin liittyviä tapahtumia järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala (entinen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri), Imatran ja Lappeenrannan luonnonsuojeluyhdistykset sekä Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys.

Tapahtumat ovat pääosin Suomi 100 -juhlavuoden luontopäivinä, jotka ovat 4.2, 20.5, 17.6. ja 26.8, mutta menoa on muutamana muunakin päivänä.

Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjalan verkkosivuilta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.