Aloittelevakin tähtibongari voi nähdä kuunsirpissä jopa vuoriston, vinkkaa Martti Muinonen Etelä-Karjalan Novasta – Iltalenkillä katse kannattaa kääntää puhelimeen ja taivaalle

Älypuhelimille ladattavat sovellukset näyttävät reaaliaikaisesti, missä taivaankappaleet sijaitsevat. Käyttäjän ei tarvitse tehdä muuta, kuin osoittaa taivaalle.

Kai Skyttä

Skyview on yksi taivaankarttasovelluksista. Kuvassa puhelimen näytöllä näkyy Pieni karhu eli Ursa minor.
Skyview on yksi taivaankarttasovelluksista. Kuvassa puhelimen näytöllä näkyy Pieni karhu eli Ursa minor.

Monen harrastusmahdollisuudet ovat huomattavasti kaventuneet viimeaikaisten rajoitusten takia, ja ulkoilu ja lenkkeily ovat kasvattaneet suosiotaan. Pimeät talvi-illat tarjoavat ulkoilijoille myös hienon mahdollisuuden tarkkailla tähtitaivasta. Taivaankappaleiden tutkaileminen ei ole koskaan myöskään ollut helpompaa, kiitos älypuhelinten ja niihin saatavien tähtikarttojen.

Taivaalta löytyykin paljon bongattavaa ja nähtävää, jos sää ja pilvipeite vain sallivat.

Tomi Glad

Sirppikuussa voi nähdä kuun pinnanmuotoja. Arkistokuva.
Sirppikuussa voi nähdä kuun pinnanmuotoja. Arkistokuva.

Sovellusten avulla pääsee helposti alkuun

Etelä-Karjalan tähtitiedeyhdistys Novan pitkäaikainen jäsen Martti Muinonen kertoo, että tähtitieteily ja -bongailu ei vaadi välttämättä syvää lompakkoa tai pitkää perehtymistä. Omat silmät ja apuvälineenä älypuhelin riittävät hyvin erilaisten taivaankappaleiden paikantamiseen.

– Puhelimille ja tietokoneille on saatavilla pilvin pimein erilaisia ohjelmia ja karttoja, jotka liikkuvat kännykän näytöllä sen mukaan, mihin puhelimella osoitetaan.

Käytännössä sovellus siis näyttää reaaliaikaisesti puhelimen näytöllä eri taivaankappaleiden sijainnit. Käyttäjän tarvitsee vain osoittaa puhelimella haluamaansa suuntaan, ja näytölle ilmestyy sen hetkinen taivas nimistöineen. Sovellukset ovat myös suosittuja. Esimerkiksi Googlen sovelluskaupasta löytyvää Skymap-sovellusta on ladattu yli 50 miljoonaa kertaa.

Muinosen mukaan yksi mahdollisuus on myös tulostaa Suomen tähtitieteellisen yhdistyksen eli Ursan sivuilta löytyvä tähtikartta mukaan, vaikka iltalenkille.

Taivaankappaleiden katselu kannattaa Muinosen mielestä aloittaa nimenomaan paljaalla silmällä, ja mikäli innostusta riittää, hankkia apuvälineitä vasta myöhemmin.

– Siihen ei oikeastaan tarvitse mitään muuta kuin kiinnostusta aiheeseen ja alustavan ymmärryksen siitä, mitä pisteitä taivaalta löytyykään. Sitten voi aloittaa opettelemalla ihan perustavaa tähtitaivaan tuntemusta, nuo klassiset tähtikuviot.

Mikäli kotoa löytyy myöskään yhtään laadukkaammat kiikarit, ovat nekin jo loistava apuväline taivaankatseluun.

– Kiikarit ovat myös siitä hyvät, että niitä voi tietenkin käyttää myös muihin tarkoituksiin. Kaukoputket eivät ole yhtä monikäyttöisiä, vaan niillä sitten katsellaan vain esimerkiksi taivaankappaleita. Ihan jo noin sadan euron hintaisilla pääsee pitkälle.

Martti Muinonen

Etelä-Karjalan tähtitiedeyhdistys Nova ja Saimaan kameraseura ovat kuvanneet yhdessä Linnunrataa Taipalsaaren Sarviniemessä. Taustalla näkyvät Imatran valot.
Etelä-Karjalan tähtitiedeyhdistys Nova ja Saimaan kameraseura ovat kuvanneet yhdessä Linnunrataa Taipalsaaren Sarviniemessä. Taustalla näkyvät Imatran valot.

Pauli Lundén

Kuvassa näkyy aamutähdeksikin kutsuttu Venus kuun yläpuolella. Arkistokuva.
Kuvassa näkyy aamutähdeksikin kutsuttu Venus kuun yläpuolella. Arkistokuva.

Tähtikuvioita ja planeettoja

Mitä taivaalta sitten kannattaa etsiä?

Muinonen vinkkaa, että erilaisten tähtikarttojen avulla yleisimpien ja tutuimpien tähtikuvioiden etsiminen on hyvä tapa alkaa tutkailemaan tähtitaivasta.

Tähtikuvioiden etsimisen voi aloittaa Otavasta. Tämä tunnettu kauhaa muistuttava tähtikuvio on Suomessa aina horisontin yläpuolella. Otavan avulla voi myös paikallistaa Pohjantähden. Otavan kauhaosan kahden kauimmaisen tähden välistä linjaa jatkamalla noin viisi kertaa näiden tähtien etäisyyden verran saapuu Pohjantähden kohdalle.

Päivi Virta-Salo

6846882.jpg

Joulun alla tähtitiede nousi vahvasti otsikoihin, kun aurinkokunnan jättiläiset Jupiter ja Saturnus kohtasivat toisensa maanantaina 21. joulukuuta tähtitaivaalla. Edellisen kerran planeetat olivat taivaalla näin lähekkäin vuonna 1623.

Vaikka planeetat eivät enää aivan linjassa olekaan, näkyvät ne edelleen matalalla eteläisellä iltataivaalla toistensa vieressä, tosin ne pysyvät horisontin yläpuolella vain hetken pimeän tulon jälkeen.

Muinonen toteaa, että varsinkaan aloittelijan välineillä ei kannata kurottaa liian kauaksi kaikkeuteen.

– Kuu on mielenkiintoinen kohde tutkailla. Siinä vaiheessa, kun kuu lähtee sirppiytymään on mahdollista nähdä sieltä erilaisia muotoja, kraatereita ja vuoristoja. Täysikuu voi kuitenkin olla jopa liian kirkas, Muinonen vinkkaa.

Lisäksi taivaalta kannattaa etsiä oman aurinkokuntamme planeettoja ja kappaleita. Aurinkokunnan planeetoista Jupiterin ja Saturnuksen lisäksi ainakin Mars on nähtävillä taivaalla myös paljain silmin talvisin. Mars sijaitsee taivaalla tällä hetkellä melko lähellä kuuta, ja on kirkkautensa vuoksi helppo löytää tähtikarttaa hyödyntämällä.

– Eihän kaukaiset tähdet näytä oikeastaan miltään, jos ei jotain sumuisia kohteita löydä. Aurinkokunnan planeetat ja planeettojen kuut ovat vielä hyvin erotettavissa ja niissä on nähtävää, Martti Muinonen toteaa.

Myös auringon tarkempi katseleminen on mahdollista, kunhan välineet ovat oikeat.

– Novalta löytyy aurinkoteleskooppi, millä voi katsella aurinkoa keskellä päivää ja erottaa sieltä auringonpilkkuja ja liekkipurkauksia. Pitää kuitenkin muistuttaa, että aurinkoa ei saa katsoa missään nimessä millään muulla kuin siihen tarkoitetuilla välineillä, Muinonen huomauttaa.

Martti Muinonen

Maapallon lähintä tähteä eli aurinkoa kannattaa tarkastella vain siihen tarkoitetuilla erikoisvälineillä. Kuvan kaukoputkessa on täyden aukon erikoisuodatin Auringon katseluun.
Maapallon lähintä tähteä eli aurinkoa kannattaa tarkastella vain siihen tarkoitetuilla erikoisvälineillä. Kuvan kaukoputkessa on täyden aukon erikoisuodatin Auringon katseluun.

Kaukoputkella näkee kauemmas, mutta alkuun se ei ole tarpeellinen

Jos harrastukseen haluaa panostaa, kannattaa kaukoputken tarpeellisuudesta olla varma.

– Yhdistykselle tulee paljon kyselyitä siitä, millainen kaukoputki kannattaisi hankkia. Sen ei tarvitse olla se paras ja kallein mahdollinen, kunhan ei kuitenkaan ole ihan markettitasoa. Meiltä saa kyllä vinkkejä ja ohjeita, Martti Muinonen sanoo.

Muinonen kertoo, että edistyneemmille harrastajille on tarjolla myös tietokoneohjattuja kaukoputkia, joita voi ohjata esimerkiksi älypuhelimella. Ne löytävät taivaankappaleita helposti ja pystyvät myös seuraamaan kohteita pidempiäkin aikoja.

Jos tähtitiedeharrastus kiinnostaa, on mahdollista myös liittyä johonkin yhdistykseen. Etelä-Karjalassa toimii tähtitiedeyhdistys Etelä-Karjalan Nova. Martti Muinonen kertoo, että yhdistys järjestää kokoontumisia kerran kuukaudessa, ja sen lisäksi jäsenistöltä voi tietenkin aina kysyä neuvoa tarvittaessa.

– Tänä vuonna tietysti kaikki kokoontumisetkin on viety verkkoon, joten mukaan pääsee aika vaivattomasti. Meillä on nyt ollut jäseniä kokoontumisissa esimerkiksi Helsingistä.