Naapurimaakunta Etelä-Savo saa EU-aluetukia merkittävästi enemmän kuin Etelä-Karjala tai Kymenlaakso – Kaakkoisuomalaisilta kansanedustajilta vetoomus tukien oikeudenmukaisesta jakamisesta

Päätökset EU-tukien jakamisesta seuraavalla rahastokaudella tehdään mahdollisesti marraskuun aikana.

Kai Skyttä

Etelä-Karjalan kansanedustajat vaativat oikeudenmukaisempaa EU-tukien jakoa. Esimerkiksi rajanylitysliikenteen hyytyminen koronan vuoksi vaikeuttaa useiden elinkeinojen ja yritysten  menestymismahdollisuuksia.
Etelä-Karjalan kansanedustajat vaativat oikeudenmukaisempaa EU-tukien jakoa. Esimerkiksi rajanylitysliikenteen hyytyminen koronan vuoksi vaikeuttaa useiden elinkeinojen ja yritysten menestymismahdollisuuksia.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kansanedustajat vaativat lisää rahaa maakuntien kilpailukyvyn kehittämiseksi ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi EU-ohjelmien ja elvytysrahoituksen kautta.

Käytännössä kyse on EU:n jakamista aluetuista. Erityisesti Etelä-Karjalassa on syksyn aikana kritisoitu tukien epäoikeudenmukaista jakautumista. Esimerkiksi Etelä-Savo saa merkittävästi enemmän EU-tukia.

EU:n alueellisten tukien osuus on päättymässä olevalla rakennerahastokaudella Etelä-Karjalassa 19 euroa asukasta kohden ja Etelä-Savossa 94 euroa.

Käytännössä Etelä-Karjalassa puhutaan hieman alle 20 miljoonasta eurosta ja Etelä-Savossa noin 100 miljoonasta eurosta vuosina 2014–2020.

Päälle tulee vielä lähes sama summa valtion rahoitusta.

Ei siis ole yllätys, että samaan vaalipiiriin kuuluvat Etelä-Savon kansanedustajat eivät ole laittaneet nimeään vetoomukseen.

Päätöksiä jo lähiaikoina?

Asia on ajankohtainen, sillä päätökset EU-tukien jakamisesta seuraavalla rahastokaudella ovat tulossa päätettäväksi mahdollisesti marraskuun aikana.

Etelä-Karjalassa marraskuun alussa vieraillut pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että asia on tulossa hallituksen pöydälle "lähiviikkoina".

– Olisi hyvä, että oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta voitaisiin hyödyntää koko Suomen alueella, Marin sanoi tuolloin.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kansanedustajien mukaan jopa viisinkertaiselle rakennerahastojen rahoituksen erolle Kaakkois-Suomen teollisten maakuntien sekä Itä-Suomen alueeseen lukeutuvien naapurimaakuntien välillä ei ole perusteita.

– Lisäksi EU-rahoituksen käytön kansallisissa ehdoissa on merkittäviä eroja, mikä heijastuu yritysten investointiedellytyksiin, vetoomuksessa todetaan.

Todellinen tilanne ei näy tuissa

Kansanedustajien mukaan alue- ja rakennepolitiikan varojen kansallisessa jaossa ja varojen käytön ehdoissa ei ole huomioitu rajamaakuntien aluekehityksen todellista tilannetta.

He perustelevatkin EU-tukien uusjakoa myös maakuntien väestökehityksen näkymillä.

– Alueet kamppailevat perinteisesti korkeassa työttömyydessä, väestönkehityksen haasteissa ja väestön koulutustaso on maan keskiarvoa matalampi, kansanedustajat toteavat.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Jukka Kopra (kok.), Suna Kymäläinen (sd.), Hanna Holopainen (vihr.), Ville Kaunisto (kok.), Anneli Kiljunen (sd.), Sheikki Laakso (ps.), Niina Malm (sd.), Jani Mäkelä (ps.), Sirpa Paatero (sd.), Ari Torniainen (kesk.), Paula Werning (sd.).

Luetuimmat