Pelastajat harjoittelivat uuden öljyntorjunta-aluksen käyttöä tiistaina Vuoksella — Pelastusjohtajan mukaan Joutsen on teknisiltä ominaisuuksiltaan Etelä-Karjalan paras: "Kalusto on nyt optimaalisessa kunnossa"

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen uusi alus parantaa alueen öljyntorjuntavalmiutta merkittävästi.

Minna Mänttäri

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen uusi öljyntorjunta-alus Joutsen pääsee vesille kesäkuun aikana.

Imatran Niskalammen öljyntorjuntasatamassa harjoiteltiin tiistai-aamuna uuden Joutsen-aluksen käyttöönottoa. Pelastajat levittivät öljypuomeja Vuokseen ja harjoittelivat niiden ankkurointia. Vaikka kova tuuli vaikeutti aluksen pääsyä satamaan, päästiin kesäkuussa aktiivikäyttöön otettavaa alusta kuitenkin testaamaan.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen uusi E-luokan alus korvaa edellisen öljyntorjunta-aluksen Ekan, joka on ollut käytössä 1980-luvun puolivälistä alkaen. E-luokan alukset ovat 14-17 metrisiä, lastien kuljettamiseen ja puomien käsittelyyn tarkoitettuja työveneitä. Joutsen-nimeä kantava alus otetaan käyttöön kesäkuun aikana, kun sen käyttöönottohjarjoitukset on saatu suoritettua.

Saimaa on erityisen haavoittuvainen alue. — Ulf Westerstråhle

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Ulf Westerstråhlen mukaan uusi alus on teknisiltä ominaisuuksiltaan Etelä-Karjalan paras.

— Esimerkiksi edelliseen verrattuna uuden aluksen matkanopeus on suurempi ja ohjauskyky parempi. Se pystyy keräämään öljyä noin 30 neliömetriä tunnissa.

Aluksen käyttökulut ovat myös edellistä pienemmät muun muassa aiempaa ekologisemman moottorin ansiosta. Joutsen on tarkoitettu polttoöljyn ja dieselin keräämiseen vesistöstä, mutta se soveltuu ominaisuuksiensa puolesta myös muihin pelastustehtäviin. Vaikka alus on tarkoitettu pääasiassa sisävesille kevyen öljyn keräämiseen, se voidaan Westerstråhlen mukaan lähettää hätätapauksissa myös esimerkiksi Suomenlahdelle raakaöljyn keräämistä vaativiin tehtäviin.

Minna Mänttäri

Veli-Pekka Kosonen ohjaa Joutsenta aluksen ensimmäisissä harjoituksissa. Uusi alus on automaattiohjattava ja se pystyy tuottamaan itse oman sähkönsä.

Valtion avustukset merkittävässä roolissa

Uusi alus maksoi 900 000 euroa, josta valtio maksoi 90 prosenttia. Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle avustus uuteen alukseen on siis merkittävä.

— Toivottavasti valtion avustukset eivät lopu mahdollisen maakuntauudistuksen myötä, sillä muuten pelastuslaitoksilla tai maakunnilla ei ole itsellään varaa hankkia tai uusia kalustoa riittävässä määrin.

Öljyntorjuntaa on Saimaalla tarvittu viime vuosina joitakin kertoja, muun muassa kesällä 2017 Luukkaanrannan venesataman öljyvuodon ja keväällä 2016 Joutsenon Kolarinlahden tehdasalueen vuodon yhteydessä. Joskus myös alusten tankkauksen yhteydessä vesistöön saattaa joutua öljyä.

— Saimaalla ei onneksi kuljeteta raakaöljyä, sillä se olisi vesistöön päästessään erittäin haitallista, Westerstråhle toteaa.

— Saimaa on erityisen haavoittuvainen alue, eivätkä ihmiset tykkää, että vesistöön päätyy mitään haitallista.

Minna Mänttäri

Öljyntorjuntatilanteita varten harjoitellaan vuosittain. Tiistain harjoituksessa lähdettiin vetämään oransseja öljypuomeja Vuokseen. Kuvassa keskellä Mikko Tuure (vas.) ja Marko Solja.

Joutsen täydentää Saimaan alueen öljyntorjuntakaluston

Westerstråhlen mukaan Saimaan ja Etelä-Karjalan öljyntorjuntavalmius on uuden aluksen ansiosta erittäin hyvällä tasolla.

— Joutsen parantaa valmiutta merkittävästi. Kalusto on nyt optimaalisessa kunnossa, eikä pelastuslaitoksella ole seuraavaan kymmeneen vuoteen tiedossa merkittäviä venekaluston uusimisia.

Nykyisellä kalustolla Etelä-Karjalan pelastuslaitos pystyy Westerstråhlen mukaan tekemään kaiken, mitä laki pelastuslaitokselta edellyttää.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet