Mitra käynnisti Saimaan ja Vuoksen yhdistävän kanavan esisuunnittelun – "Jos suunnitelma on mahdollinen, lähdetään kissojen ja koirien kanssa etsimään rahoja"

Lassi Nurmen mukaan rahoitusta olisi tarkoitus ajaa kasaan Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hankerahalla ja mahdollisesti valtion tuella. Tarjouspyyntöä odotetaan 26. kesäkuuta mennessä, jonka jälkeen esisuunnittelun pohjalta ryhdytään päätöksentekoon.

Fortum Oyj

Saimaan ja Vuoksen yhdistävän kanavan esisuunnittelu koskee Tainionkosken voimalaitoksen länsipuolta, Tornansillan ja Mutterinrannan välistä aluetta.
Saimaan ja Vuoksen yhdistävän kanavan esisuunnittelu koskee Tainionkosken voimalaitoksen länsipuolta, Tornansillan ja Mutterinrannan välistä aluetta.

Saimaan ja Vuoksen yhdistävästä kanavahankkeesta on käynnistetty esisuunnittelu. Sen käynnistämisestä ja tarjouspyynnöstä vastaa Imatran rakennuttaja Mitra. Esisuunnittelulla on määrä selvittää, onko Tainionkosken voimalaitoksen länsipuolta kulkevan veneilykanavan toteutumiselle edellytyksiä.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa noin 12-15 metriä pitkän veneen kulkeminen Saimaalta Vuokseen. Suunnitelma on osa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Saimaan matkailuun keskittyvää Suvorov-hanketta, selventää Mitran toimitusjohtaja Lassi Nurmi.

Yhdeksi esisuunnittelun suurimmista haasteista Nurmi nimeää hankkeen rahoituksen. Tarjouskilpailun vuoksi Nurmi ei paljasta arvioituja kokonaiskustannuksia, mutta hänen mukaansa rahoituspohja olisi määrä muodostaa osin hankerahalla, osin mahdollisesti valtion tuella. Miten ne jakautuisivat ja minkälainen osuus kunnalle jäisi, selvinnee suunnittelun edetessä.

– Jos näyttää, että suunnitelma on mahdollinen, lähdetään kissojen ja koirien kanssa etsimään rahoja ja tarkempaa teknistä suunnitelmaa kasaan. Järvimatkailun kehittäminen on hallitusohjelmassakin yhtenä osiona, joten momentteja on mahdollista saada, Nurmi sanoo.

Kimolan kanava karvan verran suurempi

Maan mittavimpia vesiliikennehankkeita on viime vuosina toteutettu Kouvolan Kimolassa, jossa Kymijoen ja Päijänteen yhdistävä kanava avautuu veneliikenteelle tulevana kesänä. Kimolan kanava kustansi 20,8 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmasosaa rahoitti valtio ja kolmasosan alueen kunnat. Nurmen mukaan Vuoksen ja Saimaan hanke olisi skaalaltaan "karvan verran pienempi."

Idea ei ole Imatralla uusi, sillä kanavaa on alun perin soviteltu Vuoksen molemmin puolin jo 1970-luvulla. Hanke on elinvoiman kannalta erityisen ajankohtainen nyt, Nurmi perustelee.

– Sitä tarvitaan, jos Saimaan matkailua kehitetään. Paljon on puhuttu, että Vuoksea pitää hyödyntää ja Imatra on ainoa Saimaan rannan kaupunki, jossa veneellä ei pääse keskustaan. Maailma on menossa siihen suuntaan, että investointi tällä hetkellä olisi järkevää elinvoiman kannalta.

Esisuunnittelu konkretisoituu kesään mennessä

Esisuunnittelun myötä kanavan rakennusteknisiä seikkoja on määrä selvittää. Nykyisellään Saimaan pinnan ja kanavan alajuoksun korkeusero olisi enimmillään yhdeksän metriä. Yksi vaihtoehto on Nurmen mukaan se, että veneiden lasku ja nosto voisi tapahtua esimerkiksi nostimilla, hissillä tai suluilla.

Erilliset lupaprosessit vaativat yhteistoimintaa muun muassa kaupungin, Fortumin, Museoviraston ja muiden alueen toimijoiden kanssa.

Suunnitelmat ja tarjouspyyntö on määrä saada valmiiksi 26. kesäkuuta mennessä. Nurmen mukaan tahojen on määrä päättää valmiin suunnitelman pohjalta kesällä, lähdetäänkö hankkeeseen mukaan. Suunnitelmaan sisältyy myös mahdollisen kaavamuutoksen kartoittaminen.

Nurmen mukaan kyseessä on puhtaasti matkailullinen hanke. Esimerkiksi mahdollisia vaikutuksia rajavesien kalakantoihin ei ole aktiivisesti tutkittu.

Juttua päivitetty 24.1.2020 klo 18.32: korjattu kirjoitusvirhe ingressissä

Luetuimmat

Uusimmat uutiset