Kiinteistöverotus uudistuu parin vuoden päästä, samassa rytäkässä muuttuvat myös verotusarvot

Uudistuksen tarkoitus on, että verotusarvot vastaisivat paremmin kunkin alueen todellista hintatasoa.

Kiinteistöverouudistuksessa huomioitaisiin kiinteistöjen arvojen erilainen kehitys muuttotappioalueilla ja kasvukeskuksissa.
Kiinteistöverouudistuksessa huomioitaisiin kiinteistöjen arvojen erilainen kehitys muuttotappioalueilla ja kasvukeskuksissa.

Kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. — Jukka Vanhanen

Suomalaiset ovat maksaneet kiinteistöverojaan jo pitkään vanhentunein perustein. Verotusarvot eivät ole enää aikoihin vastanneet todellisuutta, sillä nykyinen rakennusten arvostamisjärjestelmä on peräisin 1970-luvulta ja maapohjien vuodelta 1993.

Asiaan on vihdoin tulossa muutos vuonna 2022, jolloin kiinteistöverotukseen on kaavailtu kokonaisuudistusta. Hallitus päättää uudistuksen aikataulusta, sisällöstä ja yksityiskohdista. Tässä vaiheessa asiaa on valmisteltu vasta virkamiestasolla.

Uudistuksen tarkoitus on, että verotusarvot vastaisivat paremmin kunkin alueen todellista hintatasoa. Maapohjan verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien kauppahintatietojen perusteella.

Jatkossa kasvukeskusten ja muuttotappioalueiden eriytynyt hintakehitys vaikuttaa sekä maapohjien että rakennusten verotusarvoon.

Avoimuus lisääntyy: kartasta voi tarkistaa verotuksensa perusteet

Maapohjan verotusarvon perustuu jatkossakin maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen.

Maanmittauslaitos on laatinut koko maan kattavan hinta-aluekartan, joka perustuu toteutuneisiin kiinteistöjen ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin. Kartasta voi jokainen aikanaan tarkistaa kiinteistöverotuksensa perusteet.

— Maapohjien verotusarvo päivitettäisiin jatkossa vuosittain ja huomioon otettaisiin aina viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyt kaupat, kertoo lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä, jossa tehdään tarvittavat lakimuutokset ja arvioidaan uudistuksen vaikutuksia.

Maapohjan lopullinen verotusarvo on 70 prosenttia maapohjan arvosta.

Sijaintikerroin vaikuttaa rakennusten verotusarvoon

Myös rakennusten verotusarvo olisi 70 prosenttia rakennuskuluista nykyisen 75 prosentin sijasta. Lisäksi verotuksessa otetaan huomioon rakennuksen koko ja ikä.

Rakentamisen standardit ovat nyt aivan toisella tasolla kuin 1970-luvulla, ja tämä huomioidaan verotusarvoissa. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen.

Rakennustyyppejä on kaikkiaan 110. Niille kaikille määritellään verotuksen perusarvot keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen perusteella. Maa on lisäksi jaettu kuuteen eri vyöhykkeeseen kustannustason mukaan.

— Rakennusten osalta käyttöön on tarkoitus ottaa sijaintikerroin. Kerroin on 1,00 kalleimmilla alueilla pääkaupunkiseudulla ja pienimillään noin 0,8 halvimmilla alueilla maakunnissa, Vanhanen kertoo.

Verotuksen pääasiallisena tavoitteena on tuoda verotusarvot vastaamaan paremmin käypiä arvoja. Asuinpaikan entistä vahvempi vaikutus verotukseen lisää Vanhasen mukaan verovelvollisten tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.

Kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä

Muuttotappioalueilla kiinteistöjen ja asuntojen arvot ovat romahtaneet. Jos kiinteistöjen arvo muuttotappioalueilla putoaa niin pienenevätkö samalla myös kuntien saamat kiinteistöverotulot? Millä muuttotappiokunnat sitten kustantavat palvelunsa?

Ja jos kiinteistöjen ja asuntojen arvo kasvaa, niin joutuuko yksittäinen veronmaksaja pulaan isojen kiinteistöverojensa kanssa?

Tätä ei vielä tiedetä.

— Lähiviikkoina saamme aineistoa, jonka perusteella voimme ryhtyä näitä vaikutuksia arvioimaan. Hallitusohjelmassa sanotaan, että kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa, Vanhanen toteaa.

— Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään myös se, kuinka verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon.

Kuntien verokertymä pysyy samana

Vanhanen korostaa, että uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kuntien saamaa kiinteistöverokertymää. Kunnilla on edelleen vapaus päättää prosentistaan lainsäätäjän asettamien ylä- ja alarajojen puitteissa.

Verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla veronmaksajien kesken.

Kiinteistöverotusta koskeva lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausunnoille tulevana keväänä.

Luetuimmat

Kommentoidut