5 200 turvapaikanhakijaa teillä tietämättömillä — osa ihmisistä katoaa kesken turvapaikkaprosessin, kukaan ei tiedä tarkkaan minne

Marleena Liikkanen

Osa turvapaikanhakijoista katoaa kesken turvapaikkaprosessin. Laittomasti Suomeen jäävillä on korkeampi riski joutua rikoksen uhriksi tai tekijäksi.
Osa turvapaikanhakijoista katoaa kesken turvapaikkaprosessin. Laittomasti Suomeen jäävillä on korkeampi riski joutua rikoksen uhriksi tai tekijäksi.

Osa turvapaikanhakijoista katoaa jäljettömiin turvapaikkaprosessin aikana. Maahanmuuttovirastosta (Migri) kerrotaan, että vuodesta 2015 lähtien viranomaisilta tietämättömiin on päätynyt yhteensä 5 200 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna heitä oli 2 800, ja tänä vuonna toistaiseksi noin 1 300.

— Yli viisi tuhatta kadonnutta on todella iso määrä, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Migristä.

Yli viisi tuhatta kadonnutta on todella iso määrä.

Imatran vastaanottokeskuksen toiminnan aikana sen asiakkaita on kadonnut 45. Joutsenon vastaanottokeskuksessa katoamiset ovat yksittäisiä ja määrä pienempi, mikä johtuu sen luonteesta transit-keskuksena.

Määrä kasvanee tulevaisuudessa

On todennäköistä, että viranomaisilta katoavien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Syynä on negatiivisten turvapaikkapäätösten suuri määrä. Myöskin hallinto-oikeudessa käsiteltyjen, hylättyjen valitusten määrä on suuri. Nyt noin 65 prosenttia valituksista hylätään hallinto-oikeudessa.

Ihmisiä katoaa kaikissa turvapaikkaprosessin vaiheissa. Migrin arvion mukaan suurin osa heistä jatkaa matkaansa ulkomaille, mutta osa jää oleskelemaan Suomeen. Suomeen jäävät henkilöt menevät maan alle näkymättömiin viranomaisilta. Suomessa ilmiö keskittyy pääasiassa pääkaupunkiseudulle.

— Pidän epätodennäköisenä, että Etelä-Karjalaan jäisi suuri joukko paperittomia ihmisiä. Pienissä kaupungeissa on hankalaa tulla toimeen, toteaa Imatran vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Hänen mukaansa paljon riippuu myös siitä, miten paikkakunnalle jääneitä ihmisiä kohdellaan.

— Käytetäänkö heitä hyväkseen esimerkiksi työvoimana, vai ilmoitetaanko heistä esimerkiksi viranomaisille.

Yli tuhat odottaa yhä ensimmäistä päätöstä

Todennäköisyys maahan jäämiseen kasvaa, mitä pidempään turvapaikkapaikkaprosessi kestää, varsinkin, jos se päättyy negatiiviseen turvapaikkapäätökseen. Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Heistä hieman yli tuhat henkilöä odottaa edelleen ensimmäistä päätöstä.

— Kaksi vuotta on kohtuuttoman pitkä aika olla turvapaikkaprosessissa, Repo toteaa.

Suuri osa esimerkiksi Imatran vastaanottokeskuksen 293 asiakkaasta on tullut Suomeen vuonna 2015.

Huolestuttava ilmiö

Migrin Repo pitää laittomasti Suomeen jäävien ilmiötä huolestuttavana.

— Siinä ei ole mitään positiivista. Ulkomaalaislaki lähtee periaatteesta, että maassa voi oleskella vain, jos siihen on oikeus.

Hänen mielestään ratkaisu ei ole se, että useampi turvapaikkapäätös olisi positiivinen.

— On virkavirhe myöntää oleskelulupa, jos kriteerit eivät täyty, hän sanoo.

Hän korostaa, että Migri noudattaa lainsäädäntöä.

— Jos muutoksia lainsäädäntöön halutaan tehdä, kyse on eduskunnan poliittisesta päätöksestä.

Helena Korpela

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut