Eksoten menot maan kolmanneksi alhaisimmat – Yli 75-vuotiaiden palvelujen edullisuus selittää lukua

Etelä-Karjalaa vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen rahaa käytettiin vain Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa.

Kimmo Kirves

Ikäihmisten palvelut ovat Eksotessa edullisia. Arkistokuva.
Ikäihmisten palvelut ovat Eksotessa edullisia. Arkistokuva.

Etelä-Karjalassa käytettiin vuonna 2018 kolmanneksi vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n tilastosta, jossa kuvataan sote-palveluiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia.

Etelä–Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveys- ja vanhuspalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan selitys Eksoten matalille menoille löytyy todennäköisesti ikäihmisten palveluista.

– Vuonna 2016 kun tämä sama tilasto julkaistiin, olimme aivan kärjessä matalimmissa menoissa. Silloin tilannetta analysoitiin, ja havaittiin, että nimenomaan nämä yli 75–vuotiaiden palvelut olivat maan edullisimpia.

Asukkaiden palvelujen tarve huomioon otettuna eniten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kului rahaa Pohjanmaalla. Vähiten euroja samaan tarpeeseen kulutettiin puolestaan Pohjois-Karjalassa.

Vuonna 2018 kunnilta kului keskimäärin 3 188 euroa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen yhtä asukasta kohti.

Karhula: "Paljon hyvää on tehty"

Tilasto kuvaa kuntien tarvevakioituja sote-menoja. Menot lasketaan suhteuttamalla kuntien sote-nettomenot alueen asukkaiden palvelutarpeisiin. Kuntien menot jaetaan kuntakohtaisella tarvekertoimella, joka kuvaa asukkaiden sote-palvelujen tarvetta. Sen avulla kuntakohtainen tarve suhteutetaan koko maan keskiarvoon.

Tilaston mukaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kuluneissa nettomenoissa ilmenee alueellisesti suuria eroja. Myös palveluiden tarpeen määrä eri kunnissa vaihtelee merkittävästi. Palveluiden tarpeeseen vaikuttaa muun muassa alueen asukkaiden sairastavuus sekä ikä- ja sukupuolijakauma. Kuntien sote-kustannuksiin vaikuttaa palveluntarpeiden lisäksi monet muutkin tekijät. THL:n mukaan tilaston perusteella ei voida tehdä tulkintoja alueiden yksityisten ja julkisten palveluiden käytöstä tai saatavuudesta. Matalat menot voivat tarkoittaa hoitoketjujen toimivuutta, mutta toisaalta olla merkkinä myös julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta ja tasosta. Karhula arvelee, että Eksoten matalat sote-menot johtuvat molemmista.

– Paljon hyvää on tehty, esimerkiksi lastensuojelussa on panostettu ennaltaehkäisevään hoitoon, minkä kautta laitoshoidon määrä on vähentynyt. Toisaalta jo vuosien ajan käsillä ollut lääkäripula on varmasti heikentänyt saatavuutta ja sitä kautta joiltain osin laskenut menoja.

Eksotessa erityistarkastelussa on sote-menojen osalta vuosien ajan toteutettu ikäihmisten palvelurakenteen uudistus. Karhula kertoo, että esimerkiksi asumispalveluita on tämän vuoden aikana lisätty.

– Tasapainon hakemistahan tämä tarvittavien palveluiden ja kustannusten välillä on.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset