Imatralla vaahteranlehdet monin paikoin mustien täplien peitossa – Kyseessä on sienitauti, joka on puille vaaraton, mutta syysruskaa se rumentaa

Täplävaivan kukistaminen vaatisi maahan putoavien lehtien huolellista haravointia.

Mika Strandén

Tervatäplätauti ei ole vaahteroille vaarallinen, mutta syysväritys kärsii siitä.
Tervatäplätauti ei ole vaahteroille vaarallinen, mutta syysväritys kärsii siitä.

Eri puolilla Imatraa näkyy nyt vaahteroita, joiden lehtiä täplittävät mustat pisteet. Kyse on vaahteroiden tervatäplätaudista, joka on tyypiltään sienitauti.

Imatran kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen arvioi, että vaahteroissa on tänä syksynä enemmän tervatäplätautia kuin aikaisemmin.

– Kaunis syysväri puuttuu nyt monista vaahteroista. Täplätaudin levinneisyys vaihtelee hieman vuosittain, Luhtanen kertoo.

Luhtasen havainnon mukaan monia vaahteroita vaivaa täplätaudin lisäksi jokin muukin sienitauti.

– Lehdet muuttuvat nopeasti ruskeiksi.

Koska tervatäplätauti on sienitauti, joka talvehtii maassa itiöissä, on sen hävittäminen vaikeaa.

– Sieni nousee uudelleen vanhoista lehdistä. Vanhat lehdet pitäisi haravoida puun ympäriltä huolellisesti, mutta ei niitä mitenkään luonnosta haravoida, tietää Luhtanen.

Mika Strandén

Täplät ilmestyvät lehtiin keskikesällä pieninä vaaleina laikkuina, jotka ajan mittaan tummuvat ja kasvavat jopa neljän sentin suuruisiksi. Täpliin jää usein kullanvärinen reuna.
Täplät ilmestyvät lehtiin keskikesällä pieninä vaaleina laikkuina, jotka ajan mittaan tummuvat ja kasvavat jopa neljän sentin suuruisiksi. Täpliin jää usein kullanvärinen reuna.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erityisasiantuntijan Heikki Nuortevan mukaan tauti-itiöt kehittyvät talven aikana ylivuotisissa lehdissä ja tartuttavat keväällä lähellä kasvavien vaahteroiden vastapuhjenneet lehdet.

Keskikesällä lehtiin ilmestyy pieniä vaaleita laikkuja, jotka ajan mittaan tummuvat ja kasvavat halkaisijaltaan jopa neljän sentin suuruisiksi. Täpliin jää usein kullanvärinen reuna.

– Tauti ei ennätä vaikuttaa puiden kasvuun, joten kyseessä on kosmeettinen haitta, Nuorteva toteaa.

Tervatäplätaudin yleisyys vaihtelee vuosittain ja alueittain. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tautia tavataan tänä vuonna hyvin harvakseltaan. Syytä voi etsiä menneen kevään säästä.

– Sateinen ja tuulinen kevät on taudin leviämiselle suotuisa, Nuorteva arvioi.

Koska tervatäplätauti on ollut yleisempi näky maaseuduilla kuin kaupungissa, sen uskottiin aiemmin olevan herkkä ilmassa oleville rikkiyhdisteille ja siten merkki puhtaasta ilmasta. Luonnonvarakeskuksen mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, ettei ilman rikkidioksidipitoisuus vaikuta taudin leviämiseen.

Ero tervatäplätaudin esiintyvyydessä selittyy siisteydellä; kaupungissa pudonneet lehdet siivotaan useammin pois, eikä tauti pääse leviämään seuraavana keväänä.

Tervatäplätaudin torjuminen onnistuu parhaiten haravoimalla pudonneet lehdet pois vaahteroiden ympäriltä syksyllä tai viimeistään keväällä ennen uusien lehtien puhkeamista. Lehtien poistamistalkoisiin pitää värvätä koko naapurusto, sillä tauti-itiöt saattavat kulkeutua kymmenien tai jopa satojen metrien päähän.

Jos luonnonvaraista vaahteraa esiintyy paljon taudin vaivaamalla alueella, torjunta voi olla toivotonta. Tällöin ei jää muuta vaihtoehtoa kuin täplien hyväksyminen vaahteranlehdissä.

– Tervatäplätauti näyttäisi olevan lisääntymään päin. Siihen ovat ehkä syynä lämpimät kesät, joiden ansiosta lehdet ovat sokeripitoisempia. Siten ne antavat itiöille hyvän kasvualustan, Nuorteva toteaa.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Luetuimmat