Kaakkois-Suomea ja Pietarin aluetta esitetään erityistalousalueeksi – Tavoitteena ihmisten, innovaatioiden, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaa liikkuvuus

Asialla ei olla Kaakossa ensimmäistä kertaa. Imatran ja Svetogorskin erityistalousalue-hanke kariutui 2000-luvun alussa.

Savonlinnan kaupunki

Kaakkois-Suomen kaupunkien ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohtajisto neuvotteli perjantaina Pietarin kaupungin ja Leningrad Oblastin ulkosuhteiden komiteoiden johtajiston kanssa.
Kaakkois-Suomen kaupunkien ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohtajisto neuvotteli perjantaina Pietarin kaupungin ja Leningrad Oblastin ulkosuhteiden komiteoiden johtajiston kanssa.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esittää, että Kaakkois-Suomesta sekä Leningradin ja Pietarin alueista muodostettaisiin erityistalousalue, jossa helpotettaisiin pääomien, tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja innovaatioiden vapaata liikkumista.

Näin Laineen mukaan vahvistettaisiin yritysten kasvua rajan molemmin puolin ja luotaisiin edellytykset globaalisti merkittävän talouskasvualueen syntymiselle.

Laine teki esityksensä perjantaina Pietarissa, jossa Kaakkois-Suomen kaupunkien ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohtajisto neuvotteli Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen ulkosuhteiden komiteoiden johtajiston kanssa.

Neuvottelujen aihe oli taloussuhteiden lisääminen ja valmisteilla olevan EU:n ulkorajayhteistyöohjelman, ENI CBC:n, painopisteet kaudelle 2021–2027. Laine oli neuvotteluissa puheenjohtajana.

Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousmaantieteellinen sijainti on otollinen

Laine huomauttaa, että Kaakkois-Suomi ja Pietari sijaitsevat talousmaantieteellisesti EU:n ja entisten neuvostotasavaltojen muodostaman IVY:n välissä. EU:ssa on 500 miljoonaa asukasta ja IVY-maissa 200 miljoonaa. Tämä väliasema muodostaa Laineen mukaan hyvän yhteistyöalustan Kaakkois-Suomen ja Pietarin alueen yhteistyön vahvistamiselle ja kaupankäynnin lisäämiselle.

Laine esitti, että tulevalla ENI-ohjelmakaudella Venäjä, Suomi ja EU käynnistäisivät selvitys-, valmistelu- ja pilotointihankkeen, jonka tavoitteena olisi muodostaa alueesta erityistalousalue tarvittavine lainsäädäntö- ja kauppasopimustoimineen.

Kaupan kasvulle on nyt monia esteitä

Laine toteaa, että kaupan kasvulle on nyt monia esteitä. Esimerkiksi Venäjältä Suomeen tulevan investointirahoituksen tilisiirtäminen on Suomen puolen pankkijärjestelmässä tehty käytännössä monilta osin jopa mahdottomaksi tai joka tapauksessa hyvin vaikeaksi.

– Samoin työlupien käsittelyyn pitäisi saada nopeutta ja viisumivapaus toteuttaa alueella, Laine sanoo tiedotteessaan.

Laine kaipaa myös rahoitusmallia, jolla erityisesti korkean teknologia-alan yritysten sertifiointia tuettaisiin molempien puolten markkinoille pääsemisen helpottamiseksi.

Merkittävä positiivinen vaikutus Kaakkois-Suomen alueen talouteen

Laine ehdottaa hankkeen nimeksi Business Growth and Innovation Corridor SPB-SEF. Hankkeen tarkoituksena olisi yhdistää Kaakkois-Suomen sekä Pietarin ja Leningradin alueiden innovaatio- ja liiketoimintapotentiaali.

– Hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus Kaakkois-Suomen alueen talouteen, Laine toteaa tiedotteessaan.

ENI-ohjelmassa rahoitusta on tulevalla kaudella jaossa noin 70–80 miljoonaa euroa. Rahoitus ohjelmaan tulee EU:lta sekä Suomen ja Venäjän valtioilta. Ohjelma-alueeseen kuuluvat Kaakkois-Suomen, Pietarin ja Leningradin alueet.

Esityksiä erityistalousalueista aiemminkin

Kaakkois-Suomessa on aiemminkin kaavailtu erityistalousalueita. Esimerkiksi vuonna 2012 Kaakkois-Suomeen esitettiin venäläisiä ja kiinalaisia investointeja havittelevaa erityitalousaluetta.

Hanke ei silloin edennyt muun muassa siksi, että veroetujen tarjoaminen ulkomaalaisille yrityksille olisi vaatinut EU:n suostumuksen. Silloinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) tyrmäsi ehdotuksen Etelä-Saimaan haastattelussa, koska EU:n tiedettiin suhtautuvan veroetuihin hyvin kriittisesti.

Tätä ennen erityistalousaluetta suunniteltiin muun muassa Imatralle ja Svetogorskiin. Tämä hanke kariutui lopullisesti syksyllä 2005.

Luetuimmat