Meltolan tulipalo nostatti keskustelun hoitoon pääsyn kriteereistä — Eksote toteaa tarkastelevansa toimintatapojaan, jos esiin nousee huolestuttavia tapauksia

Vanhuksen kuolemaan johtanut tulipalo on järkyttänyt Imatralla.

Anu Pakarinen

Ulospäin mikään ei kieli meltolalaisessa rivitaloasunnossa tapahtuneesta tragediasta.
Ulospäin mikään ei kieli meltolalaisessa rivitaloasunnossa tapahtuneesta tragediasta.

96-vuotias nainen kuoli maanantaina tulipalon aiheuttamiin vammoihin Imatralla Meltolassa. Naiselle oli haettu hoivakotipaikkaa omaisten mukaan ainakin kolme kertaa, mutta jokainen hakemus oli hylätty. Naisen löysi hänen tyttärensä, joka oli viemässä äidilleen tuoreinta kielteistä päätöstä.

Eksote tekee tiukan linjanvedon siinä, ettei yksittäistapauksista voi puhua. Meltolan tapaukseen liittyen Eksote on todennut vain kotihoidolla olevan erilaisen näkemyksen monista omaisen julkisuudessa esiin nostamista asioista.

Tuli palaute mistä hyvänsä, niin katsotaan, että pitääkö prosessia parantaa jotenkin. — Tuula Karhula

Yleisesti voidaan kuitenkin keskustella siitä, millaiset asiat vaikuttavat palvelun tarpeen arvioimiseen.

Tarkastellaanko Eksotella yleisesti toimintatapoja, jos esiin nousee huolestuttavia tapauksia?

— Totta kai. Tuli palaute mistä hyvänsä, niin katsotaan, että pitääkö prosessia parantaa jotenkin, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula Eksotelta kertoo.

Palveluntarpeen arviointia suorittaa aina ryhmä ihmisiä. Jokainen vanhus tavataan henkilökohtaisesti, kertoo vs. hoivajohtaja Hanna Rönkkönen Eksotelta.

— Sinne lähtee palveluohjaaja, joka on koulutukseltaan terveydenhuollon- tai sosiaalihuollon ammattilainen. Tarvittaessa mukaan lähtee myös fysioterapeutti tai sosiaalityöntekijä. Se riippuu tilanteesta. Tarvittaessa tavataan kotihoidon ihmisiä ja omaisten on ehdottoman tärkeää olla mukana, Rönkkönen kuvailee.

Arviointi tapahtuu aina kotona, jossa arvioidaan asiakkaan liikkumista ja sitä, pystyykö henkilö esimerkiksi käymään vessassa, pukeutumaan ja ottamaan ruokaa jääkaapissa.

Jos paikkaa haetaan useamman kerran, toistuuko prosessi joka kerran?

— Toki aina riippuu tilanteesta. Pääsääntöisesti kyllä. Toki hyödynnetään aikaisempia tietoja ja sitä onko hän vaikka sairaalassa tai onko fyysisessä tai psyykkisessä terveydessä tapahtunut muutoksia, Rönkkönen sanoo.

Rönkkösen mukaan päätöksen saaminen vaihtelee päivistä muutamaan viikkoon. Henkilö tai tiimi, joka vanhuksen tapaa, ei tee varsinaista päätöstä.

— Moniammatillinen tiimi tekee arvion, mutta päätöksen allekirjoittaa eri henkilö. Siitä saadaan vielä yksi näkemys, kun tiimi käy keskustelua siitä, että onko kaikkea ajateltu tai onko kotihoito huomioitu. Siinä tulee aika monen henkilön näkemys, Rönkkönen kertoo.

Eikö se kerro tarpeeksi avun tarpeesta, jos omaiset hakevat hoitopaikkaa toistuvasti kielteisistä päätöksistä huolimatta?

— Omaisten näkemys huomioidaan totta kai. Omaiset usein näkevät asiakkaan tilannetta aikamäärällisesti enemmän kuin ammattilaiset. Mutta se riippuu niin yksilöllisestä tilanteesta, Rönkkönen sanoo.

Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesteristä ei tavoitettu torstain ja perjantain aikana kommentoimaan tapausta useista soittopyynnöistä huolimatta.

Luetuimmat

Kommentoidut