Rautjärven kyläkauppiaan Maisa Kinnusen labradorinnoutaja Toto on Suomen ensimmäinen kirjanpainajakoira – Kuusituholaisen iskemän puun se osoittaa kuonollaan: "Näin puut voidaan paikallistaa ennakoivasti"

Maisa Kinnunen ja Seppo Repo aikovat jatkossa tarjota kirjanpainajakoiran palveluita metsänomistajille. – Toto vainuaa kirjanpainajat, jonka jälkeen metsurille voidaan osoittaa työmaa, Repo kertoo suunnitelmista.

Kanerva Jalarvo

Täältä se haju lähtee. 3,5-vuotias labradorinnoutaja Toto osoittaa kuonollaan sen puun, josta kirjanpainajan feromonituoksu on peräisin. - Totolle tämä on leikkiä, kertoo Maisa Kinnunen.
Täältä se haju lähtee. 3,5-vuotias labradorinnoutaja Toto osoittaa kuonollaan sen puun, josta kirjanpainajan feromonituoksu on peräisin. - Totolle tämä on leikkiä, kertoo Maisa Kinnunen.

Labradorinnoutaja Toton saadessa vainun kirjanpainajan tuoksusta ei sitä pitele mikään. Kuono pitkänä se puikkelehtii sammalpeitteisessä metsässä havupuiden runkojen välissä, omistaja Maisa Kinnusen koettaessa pysytellä vauhdissa mukana.

Yht'äkkiä Toto pysähtyy suuren kuusen juurelle. Kuononsa se painaa tiukasti kuorta vasten ja jähmettyy aivan paikalleen.

– Näin se merkitsee puun, josta haju on peräisin. Puuta ei siis merkata raapimalla, Kinnunen kertoo.

Puuta ei siis merkata raapimalla. — Maisa Kinnunen

Tällä kertaa puussa ei asusta kuitenkaan oikeita kirjanpainajia. Sen sijaan kuoreen on piilotettu muutaman neliösenttimetrin kokoinen lappu, jonka haju jäljittelee kirjanpainajaurosten erittämää feromonituoksua.

Onnistuneesta suorituksesta hajutyöläinen saa palkkioksi Kinnusen takintaskusta löytyviä herkkupaloja sekä paljon kehuja.

– Totolle tämä on leikkiä. Se kaipaa tehtäviä ja on aina innoissaan lähtemässä metsään.

Kinnusen mukaan hajutyöskentely vaatii kuitenkin helposti motivoituvan ja aktiivisen koiran.

– Labradorinnoutaja soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin. Sen vuoksi rotua käytetään paljon myös viranomaistehtävissä.

Kanerva Jalarvo

Maisa Kinnunen palkitsee Toton onnistuneen suorituksen jälkeen taskusta löytyvillä herkkupaloilla ja runsaille kehuilla.
Maisa Kinnunen palkitsee Toton onnistuneen suorituksen jälkeen taskusta löytyvillä herkkupaloilla ja runsaille kehuilla.

Koiran hajuaisti on vertaansa vailla

3,5-vuotias Toto on Suomessa ainoa laatuaan: Se on ensimmäinen koira, joka on erikoistunut havupuiden runkoihin kaivautuneiden kirjanpainajien löytämiseen. Toton taitorepertuaariin kuuluu myös tryffeleiden etsintä.

Koirankoulutusta jo aiemmin harrastanut Kinnunen aloitti hajuerottelun opettamisen Totolle pennusta lähtien.

– Koiran hajuaistin voi valjastaa melkein mihin tahansa; vain mielikuvitus on rajana. Vuodenvaihteen tienoilla mietin, olisiko koira mahdollista kouluttaa kirjanpainajien etsintään. Ruotsissa tätä menetelmää on jo käytetty.

Kanerva Jalarvo

Puunkuoreen piilotetun parin neliösenttimetrin kokoisen lapun haju jäljittelee kirjanpainajaurosten erittämää feromonituoksua.
Puunkuoreen piilotetun parin neliösenttimetrin kokoisen lapun haju jäljittelee kirjanpainajaurosten erittämää feromonituoksua.

Koiran hajuaistin voi valjastaa melkein mihin tahansa. — Maisa Kinnunen

Kinnunen otti yhteyttä Metsäkeskuksella 30-vuotisen uran tehneeseen Seppo Repoon, joka lähti projektiin innolla mukaan.

Hajukoulutus perustuu feromonipyydyksiin, joita käytetään kirjanpainajien torjunnassa ja tuholaiskannan kartoittamisessa.

– Toto oppi parissa päivässä tunnistamaan feromonituoksun. Sen jälkeen opeteltiin, että haju löytyy puista, Kinnunen kertoo.

Hajuharjoittelua varten Metsäyhtiö Tornator osoitti sopivan havupuualueen Vuoksen varrelta Räikkölästä, jossa oli jo aiemmin todettu lievä kirjanpainajan aiheuttama metsätuho.

Kanerva Jalarvo

Kirjanpainajien iskemästä puusta  voi tulla tuhansia ja pahimmillaan jopa kymmenen tuhatta uutta yksilöä, kertoo Metsäkeskukselta eläkkeelle jäänyt Seppo Repo.
Kirjanpainajien iskemästä puusta voi tulla tuhansia ja pahimmillaan jopa kymmenen tuhatta uutta yksilöä, kertoo Metsäkeskukselta eläkkeelle jäänyt Seppo Repo.

Kirjanpainaja tekee pahaa jälkeä

Seppo Repo tarkastelee havumetsiköstä löytyviä tuulenkaatoja, jotka ovat kirjanpainajille otollisia kohteita. Kuoren alta paljastuvasta rungosta löytyy koko puun mitalta kirjanpainajien toukkien syömiä tunneleita. Kuori on pistelty reikiä täyteen.

– Jokaisesta pienestä reiästä on kaivautunut ulos aikuinen yksilö. Kirjanpainajien iskemästä isosta puusta voi tulla tuhansia ja pahimmillaan jopa kymmenen tuhatta uutta yksilöitä, Repo kertoo.

Viime vuonna Etelä-Karjalassa oli noin 15 leimikkoa, jotka jouduttiin uudistamaan kirjanpainajien aiheuttamien tuhojen jäljiltä. Kymenlaaksossa määrä oli noin 30.

Kanerva Jalarvo

Jokaisesta kuoreen pistellystä reiästä on kaivautunut ulos aikuinen kirjanpainajayksilö.
Jokaisesta kuoreen pistellystä reiästä on kaivautunut ulos aikuinen kirjanpainajayksilö.

Kanerva Jalarvo

Tällaista jälkeä kirjanpainajat voivat tehdä. Sen vuoksi on tärkeää löytää kirjanpainajien iskemät puut ennen kuin toukat ehtivät varttua aikuisiksi, kertoo Seppo Repo.
Tällaista jälkeä kirjanpainajat voivat tehdä. Sen vuoksi on tärkeää löytää kirjanpainajien iskemät puut ennen kuin toukat ehtivät varttua aikuisiksi, kertoo Seppo Repo.

Tähän mennessä kuorituholaisten iskemiä kuusikkoja on etsitty joko silmämääräisesti tai dronekuvausten avulla. Revon mukaan dronella on mahdollista havaita laajempia elinvoimaltaan heikentyneitä metsäalueita. Sen sijaan koiran hajuaistin avulla on mahdollista paikallistaa yksittäisiä kirjanpainajien iskemiä puita jo ennakoivasti.

– Kun koira on merkannut puun, voi metsuri käydä aisaamassa sen niin, että runko kuivuu, eikä ole enää toukkien elämiseen kelvollinen. Puuta ei ole kuitenkaan tarpeen korjata metsästä heti pois, vaan tällä tavalla saataisiin samalla arvokasta, järeää havulahopuuta metsään, Repo kertoo.

Kirjanpainajien iskemästä isosta puusta voi tulla pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia uusia yksilöitä. — Seppo Repo

Kirjanpainajien iskemät puut on tärkeää löytää kirjanpainajien parveiluaikaan. Kausi alkaa alkukesästä, kun päivälämpötila nousee 18-asteeseen ja maalämpötila on 8–10:n asteen tuntumassa.

Kirjanpainajaurokset porautuvat sopiviin puihin ja alkavat erittää feromonia, jolla houkuttelevat naaraita. Naaraat laskevat munat runkoon kaivertamiinsa käytäviin.

– Metsätuhot on torjuttavissa, mikäli kirjanpainajien iskemät puut löydetään ennen kuin toukat ehtivät varttua aikuisiksi. Suotuisana kesänä saattaa syksymmällä syntyä myös toinen sukupolvi, Repo sanoo.

Kanerva Jalarvo

Maisa Kinnunen ja Seppo Repo suunnittelevat kehittävänsä harrastuksen ympärille liiketoimintaa. Jatkossa kirjanpainajakoiran palveluita aiotaan tarjota yksityisille metsänomistajille.
Maisa Kinnunen ja Seppo Repo suunnittelevat kehittävänsä harrastuksen ympärille liiketoimintaa. Jatkossa kirjanpainajakoiran palveluita aiotaan tarjota yksityisille metsänomistajille.

Seuraavaksi lähdetään kirjanpainajajahtiin

Maisa Kinnusen ja Seppo Revon suunnitelmissa on tarjota kirjanpainajakoiran palveluita jatkossa metsänomistajille. Mahdollisia yhteydenottoja kiinnostuneilta metsänomistajilta otetaan jo vastaan.

– Kun kirjanpainajien iskemät puut on käyty koiran kansa tunnistamassa, niin metsureille voidaan tarjota työmaata, Repo kertoo.

Metsätuhot on torjuttavissa, mikäli kirjanpainajien iskemät puut löydetään ennen kuin toukat ehtivät varttua aikuisiksi. — Seppo Repo

Metsäyhtiö Tornatorin yritysvastuupäällikkö Tuija Luukkanen arvioi, että kirjanpainajakoiran palvelusta hyötyvät juuri yksityiset metsänomistajat.

– Meillä tuholaisseurantaa tehdään tiiviisti. Tietysti kirjanpainajat voivat levitä naapurimetsistä herkästi myös yhtiön metsiin, joten kirjanpainajakoiran avulla tuholaisepidemioita voisi olla mahdollista ehkäistä.

Maisa Kinnusen mukaan Toto pääsee pian testaamaan hajutaitojaan tositoimissa, sillä harjoitteluradat saavat jäädä kohta taakse.

– Seuraavaksi lähdetään etsimään oikeita kirjanpainajien iskemiä puita.

Luetuimmat