Juho Savolainen on tiettävästi ensimmäinen inkeriläinen heimoveteraani, joka on kutsuttu Linnan juhliin

Inkeriläinen heimoveteraani Juho Savolainen juhlistaa Suomen sataa itsenäisyyden vuotta Presidentinlinnassa 6. joulukuuta. Presidentti- ja pääministeritapaamisten sarja siis jatkuu, jos vain terveys matkan mahdollistaa.

Eeva Mikkonen

Heimoveteraani Juho Savolainen arvostaa suuresti presidentinkansliasta saapunutta kutsua tulla juhlimaan Suomen sadannetta itsenäisyyspäivää Presidentinlinnaan. Lyydia Savolainen lupaa katsoa juhlat televisiosta.
Heimoveteraani Juho Savolainen arvostaa suuresti presidentinkansliasta saapunutta kutsua tulla juhlimaan Suomen sadannetta itsenäisyyspäivää Presidentinlinnaan. Lyydia Savolainen lupaa katsoa juhlat televisiosta.

Juho Savolainen ei osaa jännittää tulevaa Suomen itsenäisyyspäivää, vaikka se hänelle mielen sopukoihin ainutlaatuisena, mukavana muistona varmasti jääkin. Hoitokoti Finlandian naapurissa Karjalatalossa asuva 92-vuotias heimoveteraani juhlii Presidentinlinnassa yhdessä muiden veteraanien kanssa. Huomenna perjantaina hän lähtee juhlapuvun ostoon.

Juho Savolainen on tiettävästi ensimmäinen inkeriläinen heimoveteraani, joka on kutsuttu Linnan juhliin. Kutsu oli iloinen yllätys ja Savolainen arvostaa sitä suuresti. Jos vain terveys matkan sallii, kunniavieras saapuu Mariankadun puolelta kello 18.40.

Kutsu oli iloinen yllätys ja Juho Savolainen arvostaa sitä suuresti.

Savolainen odottaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön tapaamista.

— Olen jutellut aikanaan tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kanssa veteraanijuhlissa Lappeenrannassa ja tavannut pääministeri Matti Vanhasen. Lähellä oli Niinistön ja Vladimir Putininkin tapaaminen, mutta ei meitä olisi Hotelli Punkaharjuun laskettu, hän virnistää.

Kymmenen vuoden tuomio

Lyydia, 87, ja Juho Savolainen ovat kotoisin Pietarin alueelta. Vuodesta 1996 he ovat asuneet Suomessa.

— Sain Venäjän passin samana vuonna kuin saksalaiset valtasivat Inkerinmaan. Sodan aikana 63 000 inkeriläistä tuli evakkoon Suomeen. Me asuimme Alajärvellä. Kun sota päättyi, Neuvostoliitto kutsui omansa takaisin ja meidät pakattiin härkävaunuihin, muistelee Suomen Puolustusvoimissa inkeriläisten vapaaehtoispataljoonassa viimeisen reilun vuoden ajan palvellut mies.

Suomen armeijassa palvelleet kuitenkin vangittiin. Juho Savolainen sai kymmenen vuotta. Hänet vietiin leirille Tverin alueelle, josta tuli siirto sähkövoimalaa rakentamaan ensin Narvaan ja sitten Sillamäelle.

— Sieltä meidät pakattiin härkävaunuihin ja ikkunat olivat peitettynä Uralille asti. Olimme Baikaljärven rannalla kolme vuotta sähkövoimalaa rakentamassa. Olot olivat paremmat kuin Virossa, sanoo mies ja hiljenee hetkeksi.
Vaimo tuumaa, että vain vahvimmat säilyivät.

Työllä vankeusaika lyheni kahdella vuodella

Savolainen sai työllään lyhennettyä vankeusaikaa kahdeksaan vuoteen. Mies sai passinsa takaisin Siperiassa. Äiti ja sisaret olivat muuttaneet Karjalaan, jossa Juho tutustui tulevaan vaimoonsa. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1954. He muuttivat Juhon isän kotipaikalle Hatsinaan ja korjasivat talon.

Juho teki metsätöitä ja oli vielä ennen eläkkeelle jäämistään Pietarin alueella rakentamassa lihakombinaattia.
— Oli yksi traktori, käsivoimat ja joskus myös nosturi. Sikoja tuli kombinaattiin 150 000.
Tytär asuu perheineen Pietarissa ja käy katsomassa säännöllisin väliajoin vanhempiaan Punkaharjulla. Poika menehtyi kotitalon palossa.

Kun rauha säilyisi

Inkeriläisille ei Lyydian mukaan ole historian saatossa oikein löytynyt omaa paikkaa, he ovat saaneet tuntea olevansa liikaa ja ulkopuolisia. Pariskunta kuitenkin viihtyy Punkaharjulla. Vain tytärtä perheineen on ikävä.

— Mikäs tässä on valmiilla olla. Hoito on hyvää ja lääkärit lähellä. Olemme kiitollisia Suomelle ja näille hoitajille. Jos emme olisi Juhon sairastuttua päässeet tänne, hän ei olisi selvinnyt. Elämässä on vastoinkäymisiä, mutta ne pitää kestää, sanoo Lyydia.
Aviomies on Suomessa asuessaan innostunut taulujen maalaamisesta. Tulevaisuudelta he toivovat, että rauha säilyisi.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut