Tehdasalueella on oltava kypärä päässä, eikä valvontadronekaan saa siitä säännöstä erivapautta — Avointen ovien päivän ensimmäiset tulijat jonottivat Stora Enson Imatran tehtaan portilla jo kahdeksalta

Piia Kaskinen

Tulijajono kasvoi, mitä lähemmäs kymmentä kello ennätti.
Tulijajono kasvoi, mitä lähemmäs kymmentä kello ennätti.

Siellä se nyt surisee, Stora Enson uusin drone, punainen kypärä päässään.

Kypärä ei ole tehdasväen huumoria, vaan sen tarkoitus on suojata dronen päässä olevaa tekoälyä.

Piia Kaskinen

Pihla, Hertta ja Antti Purhosen jonotus loppui juuri: nyt ollaan Stora Enson tapahtumassa.
Pihla, Hertta ja Antti Purhosen jonotus loppui juuri: nyt ollaan Stora Enson tapahtumassa.

Tehtaan väki odotteli pariatuhatta vierasta

Stora Enson Imatran tehtaiden avointen ovien päivä alkoi kymmeneltä lauantaiaamuna. Ensimmäiset tulijat olivat jonossa jo kahdeksalta, kertoo tiedottaja Mari-Anne Tamminen.

Kymmeneen mennessä jono oli kasvanut jo melkoiseksi.

Myös kymmenvuotias Pihla Purhonen oli tulossa alueelle pikkusisarensa, perjantaina seitsemän täyttäneen Hertta Purhosen kanssa.
Tytöille kerta oli ensimmäinen, isä Antti Purhonen oli käynyt siellä aikaisemminkin, toistakymmentä vuotta sitten.
— Pomppulinnaa! vastasi synttärisankari kysymykseen, mitä hän odottaa reissulta eniten.

Tällä kertaa avointen ovien päivässä oli panostettu etenkin lapsivieraisiin. Pomppulinnan lisäksi alueella oli ainakin temppurata, puisia eläimiä, ja itselleen saattoi koota vaikka oman mehutölkin.

Piia Kaskinen

Pihla Purhonen tutkii keltaisia viivoja, pikkusisko-Hertta odottelee vuoroaan. Tutkimukskeskuksen Paula Hirsilä (vas.) ja Raija Kautto opastavat.
Pihla Purhonen tutkii keltaisia viivoja, pikkusisko-Hertta odottelee vuoroaan. Tutkimukskeskuksen Paula Hirsilä (vas.) ja Raija Kautto opastavat.

Hetkeä myöhemmin tytöt jo istuivat tutkimuskeskuksen teltalla olevan mikroskoopin äärellä, ja tuijottelivat okulaareihin.
— Sieltä näkyi keltaisia viivoja. Ja vähän mustia pisteitä, Pihla Purhonen kuvaili.

Viirut ja pisteet olivat ctmp-kuituja, jota löytyy esimerkiksi maitopurkista. Sen keskikerroksesta löytyvät kuidut antavat purkille lujuutta ja keveyttä, kertoi Paula Hirsilä Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksesta.

Piia Kaskinen

Kypärä suojaa myös tekoälyä.
Kypärä suojaa myös tekoälyä.

Lentävän palomiehen ensimmäinen tosikoitos oli perjantaina

Lentävän palomiehen, eli tehtaan uuden dronen lentonäytökset kiinnostivat yleisöä.

Ensimmäiset oikeat kuvansa laite otti ihan juuri, eli perjantaina, kertoo tehdasalueen palo- ja suojelupäällikkö Mikko Parikka.

Sitä ennen maaliskuussa ensimmäiset lentonsa tehnyt laite on lentänyt tarkkailemassa aluetta ennaltaehkäisevässä mielessä.
Drone vartioi muun muassa hakelinjoja, mittaa lämpökameralla löytyykö niistä kuumentumia, voi lentää vaikka savujen ja kaasujen keskelle. Tulevaisuudessa sen odotetaan tekevän myös sammutustöitä.

Piia Kaskinen

Lentävä palomies laskeutuu telakalleen.
Lentävä palomies laskeutuu telakalleen.

Perjantaina se bongasi yhdeltä alueen puukasoista pienen tulipalon.

Hälytyksen saatuaan lentävä palomies laittaa akkunsa paikoilleen, käynnistää tietokoneensa, avaa telakkansa ja lähtee lentämään hieman kuin avaruusalukset vanhoissa elokuvissa.

Kaiken tämän se tekee 60 sekunnissa, eli samassa ajassa kuin ihmispalomiestenkin on määrä päästä liikkeelle.

Piia Kaskinen

Ilman varusteita tämä on ihan kevyt, varusteista riippuen se voi painaa lähemmäs kymmentä kiloa, näyttää Rumble toolsin lentäjä Joonas Purosalmi.
Ilman varusteita tämä on ihan kevyt, varusteista riippuen se voi painaa lähemmäs kymmentä kiloa, näyttää Rumble toolsin lentäjä Joonas Purosalmi.

Sitten se joko lentää määrättyyn koordinaattiin, tai tekee sille määrätyn tehtävän. Yhdellä akullisella se lentää 20 — 30 minuuttia, riippuen mukana olevien laitteiden painosta, mutta lentävä palomies osaa tulla vaihtamaan sen tarvittaessa itse.
— Se, että tämä laskeutuu telakalle automaattisesti ja asentaa akkunsa itse, ovat uusia innovaatioita. Ne ovat imatralaisen Rumble toolsin kehittämiä, Parikka sanoo.

Jos droneen tulee vika, se laskeutuu jollekin alueen varalaskeutumispaikoista.
— Sitten se ilmoittaa meille missä on, ja että tulkaa hakemaan. Että tilatkaa taksi, nyt en enää jaksakaan, Parikka nauraa.

Piia Kaskinen

Palontorjuntavälineistöä ennen ja nyt: edessä Tornatorin paloauto vuodelta 1926. Takana Rumble toolsin droneja, jotka pystyvät lentämään entistä pidempiä välimatkoja.
Palontorjuntavälineistöä ennen ja nyt: edessä Tornatorin paloauto vuodelta 1926. Takana Rumble toolsin droneja, jotka pystyvät lentämään entistä pidempiä välimatkoja.

Tutustumiskäynnille myös paljon metsänomistajia

Ennen yhtätoista Stora Enson Imatran tehtaiden 300 autoa vetävä parkkipaikka oli jo ääriään myöten täynnä.
Kun sisääntulopisteellä päivystäviltä työntekijöiltä kysyi arviota toistaiseksi sisään tulleiden määrästä, vastauksena oli, että yhtään ei osata sanoa.
— Tässä on ollut koko ajan niin hässäkkää!

Tamminen arveli etukäteen, että paikalle tulee parisen tuhatta ihmistä.

Tavallisten tehdasalueesta kiinnostuneiden lisäksi siihen oli tulossa tutustumaan myös rutkasti metsänomistajia eri puolilta Suomea.
Heille järjestetty kierros oli suunniteltu hieman erilaiseksi, kuin muille: tarkoituksena oli tutustuttaa heidät siihen, mitä heidän myymälleen puulle tehtaalla tapahtuu.

Sen takia metsänomistajien kierros alkoi Stora Enson Puuportilta: samasta paikasta, josta puukin tehtaalle tulee.

Luetuimmat

Kommentoidut