Liki 1 000 eteläkarjalaista osallistunut diabeteksen interventiotutkimukseen — Yli puolella mittaukseen saapuneista henkilöistä verensokeri oli koholla

Kakkostyypin diabetekseen voi vaikuttaa omilla elämäntavoilla. Tutkimukseen osallistuneilla miehillä verensokeriarvot olivat useammin koholla kuin naisilla.

Minna Mänttäri

StopDia-hankkeen koordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen esitteli tutkimuksen etenemistä Lappeenrannassa torstaina.
StopDia-hankkeen koordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen esitteli tutkimuksen etenemistä Lappeenrannassa torstaina.

Kuinka saada eteläkarjalaiset ihmiset osallistumaan laboratoriomittauksiin? Tätä pohtivat parhaillaan StopDia-tutkimuksen tekijät.

StopDia on valtakunnallinen kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseen keskittyvä tutkimus. Etelä-Karjalassa siihen on osallistunut liki 1 000 ihmistä.

Tutkimukseen pääsee osallistumaan tekemällä lyhyen StopDia-testin tutkimuksen verkkosivuilla. Testi kertoo, onko vastaaja riskissä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Jos näin on, testi antaa ohjeet tutkimukseen ilmoittautumiseen. Testin perusteella yli puolella mittauksiin saapuneista henkilöistä on havaittu kohonnut verensokeri, eli niin sanottu esidiabetes.

— Miehillä tämä on suhteessa yleisempää kuin naisilla, toteaa sisätautilääkäri ja StopDian varajohtaja Timo Lakka.

Rasva-arvot syyniin

Tutkimukseen osallistuneet eteläkarjalaiset ovat osallistuneet laboratoriossa tehtäviin alkumittauksiin. Osallistujilta on selvitetty muun muassa rasva-arvoja, maksa-arvoja, verensokeriarvoja ja kehonkoostumusta.

— Tutkimuksen ideana on tehdä interventio, eli antaa keinoja diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Elintavoilla on mahdollista vaikuttaa siihen, ettei diabetes koskaan puhkea, sanoo tutkimuksen koordinaattori, tutkijatohtori Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Osa tutkimukseen osallistuneista on saanut elintapaohjausta ryhmissä ja osa on saanut käyttöönsä terveellisiä elintapoja tukevan sovelluksen. Nyt tutkimuksen ensimmäinen vaihe on ohi.

— Toivon, että ihmiset osallistuvat loppumittauksiin yhtä ahkerasti kuin alkumittauksiinkin, toteaa StopDian projektipäällikkö Tuija Ylitörmänen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Eksote).

Ylitörmäsen mukaan loppumittauksiin on tärkeää osallistua, vaikka omiin elämäntapoihin ei olisikaan tullut muutoksia.

— On iso riski, että jätetään tulematta mittauksiin, jos ajatellaan, että tämä ei ole mennyt tarpeeksi hyvin. Mutta se on väärä ajatus. Vain loppumittauksilla saadaan selville käytettyjen keinojen todellinen vaikutus.

Tuloksia ensi keväänä

Tutkimuksen tulokset valmistuvat keväällä 2019. Silti jo nyt voidaan sanoa, että eteläkarjalaiset ovat sitoutuneet hyvin esimerkiksi Pienet teot -sovelluksen käyttöön. Eksotessa tutkimukseen menetelmiin on oltu tyytyväisiä.

— Tutkimuksen valmistuttuakin tavoitteena on jatkaa näitä toimivia käytäntöjä Eksoten alueella, Ylitörmänen sanoo.

Tutkimukseen pääsee edelleen mukaan tekemällä testin StopDia.fi -verkkosivulla.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut