WWF:n uudessa livekamerassa sukelletaan pinnan alle Hiitolanjoella — Uudessa Luontoliven kamerassa voi seurata järvilohen ja taimenen elämää

Livekamera on sijoitettu Hiitolanjoella paikkaan, johon kalat saattavat uida kutemaan. Kalakamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta.

WWF:n livekamera

Taimenen ja järvilohen liikkeitä voi seurata nyt vaikka kotisohvalta käsin.
Taimenen ja järvilohen liikkeitä voi seurata nyt vaikka kotisohvalta käsin.

Uhanalaisten kalojen elämää voi nyt seurata suorassa lähetyksessä internetin kautta. Rautjärven kunnassa sijaitsevalle Hiitolanjoelle, on asennettu livekamera, josta voi seurata järvilohen ja taimenen kulkua, WWF Suomi kertoo tiedotteessaan.

Hiitolanjoessa elää Suomen ainoat luonnonvaraiset järvilohet. Järvilohi ja taimen ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin ja puroihin kutemaan. Molemmat lajit ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille.

— Järvilohi ja taimen eivät ole perinteisessä mielessä suloisia lajeja, mutta uskon livelähetyksemme näyttävän niiden kauneuden ja ainutlaatuisuuden, WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä kertoo tiedotteessa.

Kalakamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta.

WWF on toteuttanut kalakameran yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa. kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen -hanketta.

Kamera mahdollisella kutupaikalla

Livekamera on sijoitettu Hiitolanjoella paikkaan, johon kalat saattavat uida kutemaan. Hiitolanjoella on vain harvoja alueita, jossa järvilohen ja taimenen kutu onnistuu.

Kaikki lisääntymisalueet sijaitsevat kalojen vaelluksen katkaisevan Kangaskosken padon alapuolella vain muutamia satoja metrejä Venäjän rajalta.

— Parhaassa tapauksessa katsojat voivat päästä todistamaan saimaannorppaakin uhanalaisemman järvilohen lisääntymistä, Erkkilä sanoo tiedotteessa.

Vaikka järvilohen ja taimenen tilanne Hiitolanjoella on tällä hetkellä huono, se paranee lähivuosina. Hiitolanjoen kaikki kolme patoa puretaan vuoteen 2023 mennessä.

Hiitolanjoen patojen purkamista rahoittavat valtio, WWF ja Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola, ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen ja Ahti Invest Oy. Hanketta johtaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.

Luetuimmat