Puukauppa käy kuumana kaakossa: Imatran metsien käyttöaste nousi viime vuonna peräti 127 prosenttiin

Jussi Lopperi

Puukauppa käy kuumana kaakossa: Imatran metsien käyttöaste nousi viime vuonna peräti 127 prosenttiin

Puukauppa käy nyt paremmin kuin aikoihin. Koko maassa pyyhkii hyvin, mutta erityisesti Kaakkois-Suomessa kasvu on ollut alkuvuonna vahvaa. Joissakin kunnissa myynti on jopa kaksinkertaistunut.

Jo viime vuosi oli hyvä puukauppavuosi. Tämän vuoden kasvuluvut ovat siis merkittäviä, Metsäkeskuksen kaakkoisen palvelualueen elinkeinopäällikkö Pekka Vainikka toteaa.

— Olen tehnyt tätä työtä 35 vuotta, eivätkä näkymät ole kertaakaan olleet niin hyviä kuin nyt.

Taustalla on metsäteollisuuden investointibuumi. Esimerkiksi UPM:n Kymin tehtaalla on investoitu sellulinjan modernisointiin. Ensimmäinen hanke valmistui reilu vuosi sitten. Heinäkuussa päätettiin uudesta lähes sadan miljoonan euron panostuksesta. Myös Kotkamills on muuttanut vanhan paperilinjan moderniksi kartonkikoneeksi.

— Muuallakin Suomessa on investoitu alalle. Kaikki tämä on lisännyt raaka-aineen tarvetta. Onneksi metsänomistajat ovat pystyneet reagoimaan. Teollisuus on saanut kaiken tarvitsemansa puun. Tuontimäärät eivät ole lisääntyneet.

Kaakkois-Suomen puukauppa on lisääntynyt tämän vuoden tammi—maaliskuussa keskimäärin 25 prosentilla viime vuoteen verrattuna.

Metsien käyttöaste kertoo siitä, kuinka suuri osa kunnan kestävästä hakkuumahdollisuudesta tulee hyödynnettyä. Laskelmat koskevat yksityismetsiä ja perustuvat Metsäkeskukselle tehtyihin ilmoituksiin. Tavoite on sata prosenttia.

Suurimmassa osassa Kaakkois-Suomen kuntia päästiin lähelle tavoitetta tai jopa sen yli. Esimerkiksi Imatralla vuoden 2016 metsien käyttöaste oli peräti 127 prosenttia.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.