Erikoistuva lääkäri Juuso Karvanen, 30, toivoo selvyyttä keskussairaaloiden tulevaisuuteen — "Tänne on vaikeampi rekrytoida henkilökuntaa kuin Helsinkiin, jos sanotaan, että on uhka, että sairaalaa ajetaan alas"

Sairaalan johtajan Tarja Nylundin mukaan radiologiaan ja patologiaan tarvitaan tällä hetkellä kriittisimmin työvoimaa.

Turo Ulvinen

Juuso Karvasen isä ja sisko ovat lääkäreitä ja äiti hammaslääkäri. Silti ei ollut itsestään selvää, että Juuso Karvasestakin tulisi lääkäri. — Ajattelin pitkään, että haluaisin diplomi-insinööriksi, mutta matematiikka ei innostanut niin paljon. Lääkärikin tarvitsee matematiikkaa, mutta ei niin paljon kuin diplomi-insinööri, tai niin ainakin luulen.
Juuso Karvasen isä ja sisko ovat lääkäreitä ja äiti hammaslääkäri. Silti ei ollut itsestään selvää, että Juuso Karvasestakin tulisi lääkäri. — Ajattelin pitkään, että haluaisin diplomi-insinööriksi, mutta matematiikka ei innostanut niin paljon. Lääkärikin tarvitsee matematiikkaa, mutta ei niin paljon kuin diplomi-insinööri, tai niin ainakin luulen.

Sote-uudistuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisen aiheuttama epävarmuus voi vähentää lääkärien ja erikoistuvien lääkärien kiinnostusta Etelä-Karjalan keskussairaalaa kohtaan.
Näin sanoo anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri Juuso Karvanen, 30.

Karvanen toivoo selvyyttä siihen, millainen on keskussairaaloiden tulevaisuus. Kaikenlaiset spekulaatiot ovat sairaalan kannalta haitallisia.
— Tänne on vaikeampi rekrytoida henkilökuntaa kuin esimerkiksi Helsinkiin, jos sanotaan, että on uhka, että sairaalaa ajetaan alas, Karvanen sanoo.
— Erikoistuvat lääkärit pohtivat, että haluaisivat mennä takaisin keskussairaaloihin, mutta eivät uskalla, koska eivät tiedä, onko keskussairaaloilla tarjota heille fiksua työtä jatkossa.

"Olimme kuulleet hyvää palautetta Etelä-Karjalan keskussairaalasta"

Karvasen nelihenkinen perhe muutti Kuopiosta Lappeenrantaan kesällä 2014. Etelä-Karjalan keskussairaalasta löytyi Karvasen vaimolle Miia Karvaselle kätilöopintoihin liittyvä harjoittelupaikka sekä Karvaselle erikoistumisopintoihin liittyvä lääkärinpaikka.
— Olimme kuulleet hyvää palautetta Etelä-Karjalan keskussairaalasta. Täällä on opetusmyönteinen sairaala ja monipuolista leikkaustoimintaa.

Keskussairaala on suosittu erikoistumispaikka, Karvanen sanoo.
— Moniin paikkoihin erikoistuvat lääkärit jonottavat, koska tällä on niin hyvä maine kouluttajana. Jos tänne ei saataisi enää erikoislääkäreitä supistuvat toiminnan tai epävarmuuden takia, se heijastuisi koulutukseen ja houkuttelevuuteen nuorten, erikoistuvien lääkäreiden kannalta.

Runsaassa kolmessa vuodessa perhe on kotiutunut hyvin Lappeenrantaan, ja aikomus on jäädä pysyvästi kaupunkiin.
— Lappeenranta on mukava kaupunki, jossa on tarvittavia palveluita ja mukavia ihmisiä. Lapsilla on kavereita täällä.

"Jos minimitoimenpidemääriä tulkitaan kirjaimellisesti, toiminta tulee keskittymään kovasti"

Etelä-Karjalan keskussairaala on yksi 12:sta vaativan erikoispäivystyksen sairaalasta. Mutta sairaala ei yllä kaikkiin asetettuihin valtioneuvoston asettamiin tavoitteisiin. Esimerkiksi olkapään tekonivelleikkauksien ja synnytyksien määrä määrä jää alle tavoitteen, mikä voi johtaa sellaisen leikkaustoiminnan lopettamiseen täällä.

Karvanen pitää järkevänä sitä, että tiettyjä hankalia ja harvinaisia leikkauksia tehdään vain yliopistosairaaloissa.
— Jos minimitoimenpidemääriä tulkitaan kirjaimellisesti, toiminta tulee keskittymään kovasti yliopistosairaaloihin.

Kun sellaiset asiat menetetään, ei niitä ole helppo uudestaan polkaista käyntiin.

Ammattitaidon rapistuminen pelottaa

Karvanen on huolissaan lääkäreiden ammattitaidon rapistumisesta, jos tiettyjä leikkauksia ei tehdä säännöllisesti. Hän kertoo esimerkkinä, että jos kiireettömien syöpäleikkauksien teko siirrettäisiin Etelä-Karjalasta Helsinkiin, eteen voisi tulla tilanne, jossa potilas viedään kiireelliseen leikkaukseen, mutta häntä ei hoideta.
— Jos sairaalaan tulee potilas yöllä kovien vatsakipujen takia ja hänet päätetään leikata. Vatsa avataan ja todetaan, että täällä on syöpä, mutta meistä kukaan ei ole syöpää leikannut. Laitetaanko vatsa kiinni ja lähetetään potilas Helsinkiin?

1158617.jpg

Karvanen ei usko, että synnytykset loppuvat keskussairaalasta

Karvanen on alun perin kotoisin Savonlinnasta. Siellä keskussairaalan synnytystoiminta lakkasi vuoden 2015 alussa. Samalla sairaalan päivystystaso laski ja leikkaustoiminta supistui.
— Kun sellaiset asiat menetetään, ei niitä ole helppo uudestaan polkaista käyntiin.

Vaikka Etelä-Karjalan keskussairaalan toiminta vähän supistuisikin, Karvanen voisi kuvitella jatkavansa työtä siellä.
— Jos synnytykset loppuisivat, mitä en usko, päivystyskirurgian valmiuden ylläpito voisi käydä kannattamattomaksi. Nyt leikkausryhmä palvelee sekä synnytyksiä että muuta päivystyskirurgiaa. Mikäli synnytykset loppuisivat, synergiaetu häviäisi. Tämä nostaisi kustannuksia, koska synnytyspalvelut jouduttaisiin ostamaan muualta, mutta silti sairaalassa olisi valmiudessa leikkausryhmä. Tämä todennäköisesti aikanaan supistaisi päivystystoimintaa.

Keskittämisasetus pitäisi tarkastella uudestaan

Karvanen toivoo nopeita ratkaisuja. Keskittämisasetus pitäisi hänen mielestään ottaa uudelleen tarkasteluun ja miettiä, millaiseksi päivystävien keskussairaaloiden roolia halutaan muokata.
— Nykyiselläänhän tilanne näyttää siltä, että päiväaikaista toimintaa supistetaan mutta päivystysvaatimuksia lisätään. Tämä johtaa kustannusten kasvuun ja rekrytointivaikeuksiin. Epävarmuus tulevaisuudesta on varmasti rekrytoinnin kannalta kaikkein vaikeinta.

Tarja Nylund luottaa keskussairaalan houkuttelevuuteen

Sairaalan johtaja Tarja Nylund uskoo, että Etelä-Karjalan keskussairaala on nuorten lääkäreiden silmissä yhä houkutteleva työpaikka.
— Ne lääkärit, jotka ovat olleet meillä töissä, ovat kehuneet sairaalaa ja senioritukea. Moni myös hakeutuu meille takaisin töihin, mikäli perhetilanne sen sallii ja puolisolle löytyy töitä. Myös työn sisältöä on pidetty monipuolisena, Nylund kertoo.

Nylund ei usko, että nuorten lääkäreiden kiinnostus keskussairaalaa kohtaan olisi vähentymässä näinä aikoina, kun sote-uudistus ja erikoissairaanhoidon keskittäminen aiheuttavat epävarmuutta.
— En ole kovin huolissani. Sairaalamme on laajan päivystyksen sairaala, ja töitä riittää, Nylund toteaa.

Linda Manner

Sairaalan johtaja Tarja Nylund kertoo, että moni hakeutuu takaisin töihin Etelä-Karjalan keskussairaalaan.
Sairaalan johtaja Tarja Nylund kertoo, että moni hakeutuu takaisin töihin Etelä-Karjalan keskussairaalaan.

Radiologian ja patologian osaajia tarvitaan

Eläköitymisiä on tulossa keskussairaalaan lähivuosina, ja Nylundin mukaan uusia lääkäreitä palkattaisi mielellään jo ennakoivasti.

Esimerkiksi Kouvolaa vaivaa tällä hetkellä kova lääkäripula terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Kymenlaaksossa pulaa on paikattu erikoistuvilla tai vastavalmistuneilla lääkäreillä, joita on palkattu määräaikaisiin työsuhteisiin sekä vuokralääkäreillä, jotka tulevat kaupungille kalliiksi.

Nylund toteaa, että myös Lappeenrannassa osa keskussairaalan ostopalvelulääkäreistä voitaisiin korvata virkalääkäreillä.

Nylundin mukaan Etelä-Karjalan keskussairaalaan on tullut useita uusia erikoislääkäreitä parin viime vuoden aikana.
— Radiologiaan ja patologiaan tarvitaan tällä hetkellä kriittisimmin erikoislääkäreitä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut