Mellonlahteen tehdään lohikalojen kutuparatiisia: Kaivinkone purkaa Vuoksesta sen, mitä Marion teki 60 vuotta sitten

1950-luvulla Vuoksea ruopattiin voimalaitosten tehojen lisäämiseksi. Tällä viikolla Mellonlahtea ruopataan lohikalojen parasta ajatellen.

Anu Pakarinen

Vesistösuunnittelija Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELYstä valvoi ruoppausta +8-asteisessa vedessä. Mukana oli metrimitta, jolla varmistettiin riittävä syvyys.
Vesistösuunnittelija Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELYstä valvoi ruoppausta +8-asteisessa vedessä. Mukana oli metrimitta, jolla varmistettiin riittävä syvyys.

Jämerä kaivinkone upottaa kauhansa syvälle Vuoksen rantahiekkaan Imatran Mellonlahdella ja purkaa lastinsa vähän matkan päähän.

Tähän syntyy lohikalojen kutuparatiisi.

Tavoitteena on palauttaa Marionin aikoinaan ruoppaama ranta lähemmäs luonnonmukaista muotoaan.

Mellonlahden matalikon kunnostus on osa Vuokseen liittyvää kolmivuotista River flows — Life goes -hanketta (RiverGo).

Samalla pyritään suojaamaan lohikalojen kutupaikat vedenpinnan rajulta ja jatkuvalta vaihteluilta ja mahdollistamaan näin kalojen luontainen lisääntyminen Vuoksella.

Matalikkoa syvennetään keskimäärin puolella metrillä. Näin pyritään varmistamaan, ettei mäti jää nykyiseen tapaan kuivalle maalle ja tuhoudu, kun vedenpinta taas laskee voimalaitosten toiminnan takia.

— Tällä turvataan paikallisen taimenkannan tulevaisuutta, kiteyttää Imatran kalastusmestari Tomi Menna.

Istutuskalaa suurin osa

Suurin osa Vuoksessa polskivista taimenista on yhä istutuskaloja. Tämä selviää ns. kirjanpitäjäkalastajien taimensaaliista. Vain 15 prosenttia heidän pyydystämistään taimenista on Vuoksen omaa luonnonkantaa.

— Kirjanpitäjäkalastajat ovat aktiivisia kalastajia, jotka pitävät meille kirjaa saaliistaan, Menna selittää.

Tomi Menna haaveilee Laatokanlohen paluusta Imatralle. Se voi olla lähempänä kuin kuvitellaankaan.

Toivoa kuitenkin on. Jo tehdyt kunnostustoimet sekä Vuoksen veden puhdistuminen näkyvät myönteisesti luonnonvaraisissa kalakannoissa.

— Joesta löytyy koko ajan enemmän ja enemmän luontaista kantaa.

Tie auki Laatokanlohelle

Rantojen ruoppauksen ja kutupaikkojen kunnostamisen pitkän tähtäimen tavoitteena on varautuminen Laatokanlohen nousuun.

Esteenä sille ovat Kamenogorskin ja Svetogorskin voimalaitokset, ja toisaalta Imatran puolella Tainionkosken voimalaitos. Imatrankoskella tätä ongelmaa ei ole, kiitos kaupunkipuron.

Esteet poistuisivat, jos voimalaitoksiin rakennettaisiin kalatiet. Tarvittava tekniikka on olemassa, mutta päätökset puuttuvat, Tomi Menna kertoo.

Jos Kamenogorskiin ja Svetogorskiin saadaan kalatiet, mikään ei estä lohta nousemasta alkuperäisille lisääntymisalueilleen Imatralle kutemaan.

Tavoitteena on varmistaa, ettei lohikalojen mäti pääse kuivumaan ja tuhoutumaan vedenpinnan laskiessa.

— Jos kaikki menee hyvin, tämä on lähempänä kuin luullaankaan.

Mennan mukaan sekä Suomessa että Venäjällä on ymmärretty, että ellei lohikalakantoja auteta, ne menetetään.

Vastaavia kutualueen kunnostuksia on tehty Vuoksella jo usean vuoden ajan. Tällä viikolla ruoppausta oli seuraamassa myös venäläisiä yhteistyökumppaneita, opintomielessä.

— Työtä riittää edelleen. Tänä vuonna ohjelmassa on myös Kokkosaaren purkaminen alempana Vuoksella, Menna kertoo.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset