Miksi ihmeessä joku varastaa hautausmaalta? — Tainionkosken hautausmaalla sama hauta on joutunut varkauden kohteeksi jo kahdesti

Tula Turtia

Tällainen kynttilänpidike haudalta viimeksi katosi.

Turtian perheen sukuhauta on Tainionkosken hautausmaalla.

Viime vuonna, tarkalleen äitienpäivän aikaan perhehaudalta vohkittiin koristeellisessa valkoisessa emaliruukussa oleva ruusuistutus. — Silloin ensimmäisellä kerralla ajattelin, että antaa olla, Tula Turtia sanoo.

Mutta tänä vuonna hänen mittansa täyttyi. Sukuhaudalta varastettiin pääsiäisen ja vappuaaton välisenä aikana koristeellinen kynttilänpidike kynttilöineen.

— Nyt kyseisen haudan seudulle on asennettu tallentava kameralähetin. Se ei kuvaa tätä hautaa, vaan aluetta vähän laajemmaltakin, Turtia sanoo.

Jos kyseinen varas siis aikoo vohkia vielä jotain, hän tallentuu kuviin ja kuvat päätyvät poliisille, Turtia vakuuttaa.

Turtia ihmettelee, mitä hautausmaavarkaan päässä oikein liikkuu.

— Tulevana vainajana minä en haluaisi, että haudalleni tuotaisiin jonkun toisen haudalta varastettuja muistoesineitä. Tuskinpa nykyisetkään vainajat ilahtuvat jos heitä muistetaan toisten haudoilta varastetuilla muistoesineillä.

Imatran seurakunnan tietoon hautausmaalla tapahtuneita varkauksia ei juuri tule, sanoo ylipuutarhuri Ari Ylähollo.

— Ihan todella harvakseltaan. Esimerkiksi tänä vuonna näitä ei ole tullut meidän tietoomme ollenkaan.

Kun joku pitkäkynsi hautausmaalla liikkuu, seurakunnan keinot ovat vähissä. Käytännössä se ei pysty tekemään asialle mitään.