Ruokolahdella alkoi sota espanjansiruetanaa vastaan – Kunta myrkyttää omat alueensa, asukkaita pyydetään talkoisiin mukaan ikävän ja limaisen vieraslajin hävittämiseksi

Viime syksynä espanjansiruetanat lähtivät liikkeelle Pappilanlahden liepeiltä. Nyt ne ovat jo Vennonmäellä. Haitallisen vieraslajin levinneisyyttä selvitetään kyselyllä.

Anu Pakarinen

Sirpa Heinänen opiskelee ympäristöteknologiaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Hän tekee opinnäytetyönsä espanjansiruetanan levinneisyydestä Ruokolahdella.
Sirpa Heinänen opiskelee ympäristöteknologiaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Hän tekee opinnäytetyönsä espanjansiruetanan levinneisyydestä Ruokolahdella.

Ruokolahden kunta käynnistää torjuntatoimet päästäkseen eroon Rasilaan pesiytyneistä espanjansiruetanoista.

Kyseessä on koko EU:n tasolla haitalliseksi määritelty vieraslaji, joka voi saada aikaan suurta tuhoa kotipuutarhassa ja viljelmillä.

Ruokolahden keskustan alueella niitä on tällä hetkellä riesaksi asti. Vaarana on, että espanjansiruetanat leviävät muuallekin, sillä etanat liikkuvat helposti 50–80 metriä yössä.

Anu Pakarinen

Sirpa Heinänen keräsi nämä seitsemän yksilöä Pappilanlahdelta noin neljän neliön alueelta. Aikaa meni kymmenisen minuuttia. - Ne olivat koiranputkipensaikossa, hän kertoo.
Sirpa Heinänen keräsi nämä seitsemän yksilöä Pappilanlahdelta noin neljän neliön alueelta. Aikaa meni kymmenisen minuuttia. - Ne olivat koiranputkipensaikossa, hän kertoo.

Aluksi espanjansiruetanoita havaittiin lähinnä entisen puutarhan liepeillä Pappilanlahden ympäristössä, jossa on rakentamattomia omakotitontteja. Nyt niitä on Vennonmäelläkin ja ties missä muualla.

– Meillä on ongelma, vahvistaa kunnossapitoinsinööri Antti Suvanto Ruokolahden kunnasta.

Potentiaalinen imagohaitta

Ongelmasta halutaan eroon, koska kyse on paitsi haitallisesta vieraslajista, myös potentiaalisesta imagohaitasta. Jopa 14-senttiseksi kasvavat limanuljaskat eivät ole parasta mainosta millekään asuinalueelle.

Kunta aloittaa espanjansiruetanoiden myrkytykset omalla maallaan lähiaikoina. Torjunta-aine rautafosfaatti tehoaa ainoastaan nilviäisiin, ja on vaaratonta kotieläimille ja ihmisille.

– Kyse ei ole varsinaisesti myrkystä, vaan torjunta-aineesta, joka saa espanjansiruetanat lopettamaan syömisen, täsmentää Sirpa Heinänen.

Heinänen opiskelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Mikkelissä ympäristöteknologiaa ja on kesän harjoittelussa Ruokolahden kunnalla tehdäkseen opinnäytetyönsä espanjansiruetanoiden hävittämisestä.

Sirpa Heinänen

Espanjansiruetana kasvaa jopa 14-senttiseksi.
Espanjansiruetana kasvaa jopa 14-senttiseksi.

Mukaan torjuntatalkoisiin halutaan myös asukkaat.

Nurmikko kannattaa pitää lyhyenä, eikä kasvien taimia kannata jakaa muille, sillä mukana kulkeutuu helposti espanjansiruetanan munia.

 Edessä on pitkä prosessi. Hävittäminen vaatii vuosien työtä. — Merja Kaksonen

Asukkaiden toivotaan lisäksi hävittävän espanjansiruetanat omalta pihaltaan ja ilmoittavan havainnoistaan Sirpa Heinäselle.

– Kerääminen on se ensimmäinen asia. Etanat ja niiden munat kerätään mahdollisimman tarkkaan pois ja tuhotaan kaatamalla päälle kiehuvaa vettä tai upottamalla ne etikkaan, Heinänen neuvoo.

Sirpa Heinänen

Tässä taas yksi.
Tässä taas yksi.

Tavoitteena on selvittää espanjansiruetanoiden levinneisyyttä ja populaation laajuutta kyselytutkimuksella. Kunta odottaa saavansa opinnäytetyöstä arvokasta tietoa jatkotoimia varten.

– Voimme kohdentaa resursseja ja torjuntatoimia täsmällisemmin, kun tiedämme missä espanjansiruetanoita on, Suvanto sanoo.

Edessä vuosien työ

Kimmoke etanasotaan saatiin viime syksynä asukkaan yhteydenotosta.

Entisen puutarhan alueella Pappilanpellossa ja sen ympäristössä lymynneet espanjansiruetanat olivat lähteneet jostain syystä massoittain liikkeelle ja ihmisten ilmoille. Niitä nähtiin runsaasti muun muassa pyöräteillä.

– Meille tulleen viestin mukaan liikkeellä oli satoja espanjansiruetanoita, kertoo ympäristöinsinööri Merja Kaksonen Imatran seudun ympäristötoimesta.

Kunta ja ympäristötoimi alkoivat tutkia tilannetta tarkemmin.

Mukaan saatiin Kaakkois-Suomen Ely-keskus, jolle kuuluu päävastuu vieraslajien torjunnasta, sekä entisen puutarhan alueen nykyisin omistava Oma Säästöpankki. Molemmat tahot osallistuvat operaation kustannuksiin.

– Edessä on pitkä prosessi. Hävittäminen vaatii vuosien työtä, Merja Kaksonen toteaa.

Toivoa kuitenkin on. Sen osoittaa Imatran esimerkki. Niin ikään haitallisiin vieraslajeihin lukeutuva jättiputki on saatu hävitettyä Imatralta sitkeän torjunnan avulla lukuisilta alueilta, Kaksonen kertoo. Työtä silti riittää edelleen muun muassa jättipalsamin ja lupiinin torjumisessa.

Sirpa Heinänen

Espanjansiruetanat tuhotaan kaatamalla päälle etikkaa tai kiehuvaa vettä. Raadot tulee laittaa suljetussa pussissa sekajätteeseen.
Espanjansiruetanat tuhotaan kaatamalla päälle etikkaa tai kiehuvaa vettä. Raadot tulee laittaa suljetussa pussissa sekajätteeseen.

Mikä?

Espanjansiruetana

Tunnetaan myös nimellä tappajaetana, koska syö kuolleita lajitovereitaan.

Kasvaa 7–14 senttiä pitkäksi.

Erittää muista etanoista poiketen erittäin sitkeää ja jopa ihoa värjäävää limaa.

Väriltään oranssinpunaruskea, likaisenruskea tai musta.

Ensimmäiset havainnot Suomessa 1990-luvulla. Sen jälkeen laji on levittäytynyt Lappiin saakka.

Voidaan sotkea ukkoetanaan, jota ei ole syytä hävittää. Parhaiten lajit erottaa toisistaan pistemäisestä hengitysaukosta. Espanjansiruetanalla se sijaitsee etuosassa, ukkoetanalla takaosassa.

Kulkeutuu helposti kasvien taimien mukana uusille alueille. Siksi kunta suosittelee, ettei kasveja jaettaisi lainkaan Ruokolahden keskustan alueella.

Havainnoista voi ilmoittaa Sirpa Heinäselle numeroon 044 4491 401.

Juttua muokattiin 3.6. klo 14.32 korjaamalla Mikkelin ammattikorkeakoulun nimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi

Luetuimmat