Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Imatralla ja mitä sille voi tehdä? Näitä asioita pohdittiin kaupungintalolla

Ilmastonmuutoksesta keskusteltiin kaupungintalolla keskiviikkona Ilmatieteenlaitoksen asiantuntijan johdolla.

Silva Laakso

Lumiset talvet eivät katoa kokonaan, mutta niistä tulee tulevaisuudessa yhä harvinaisempia.

Imatran kaupungintalolla ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista keskusteltiin Ilmatieteenlaitoksen ryhmäpäällikkö ja tutkija Antti Mäkelän johdolla. Imatran Sdp:n järjestämässä tilaisuudessa pohdintaa herättivät monet seikat. Onko tuulisuus lisääntynyt? Mikä saisi ihmiset ajamaan vähemmän autolla? Onko ilmastonmuutoksella pelkästään negatiivisia vaikutuksia?

Fakta on, että ilmasto lämpenee. Se, miten se näkyy Suomessa ja Imatran seudulla kuitenkin vaihtelee.

Kun ilmasto lämpenee, talvet lauhtuvat. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomessa enää koskaan nähtäisi lumisia talvia, sillä vuosien välillä on suurta vaihtelua. Tosiasia on kuitenkin se, että runsaslumiset talvet tulevat harvinaistumaan. Ja kuinka se sitten vaikuttaa? Kun maa ei talvellakaan ole kunnolla roudassa, riittävät pienemmätkin myrskytuulet puhaltamaan puita kumoon. Puiden kaatuminen puolestaan aiheuttaa ongelmia esimerkiksi sähkönjakelun varmuuteen.

Silva Laakso

Ilmatieteenlaitoksen tutkija ja ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä puhui Imatralla ilmastonmuutoksesta.

Tuuliin ilmastonmuutoksen ei sinänsä ole havaittu vaikuttavan suuremmin, Mäkelä kertoo. Usein ajatellaan, että ilmastonmuutos vaikuttaa olennaisesti ääri-ilmiöihin, kuten koviin pakkasiin, kuumiin helleaaltoihin ja myrskyihin.

— Käytän esimerkkinä sitä, jos hiihtäjä käyttää dopingia. Hän on ennen harjoitellut ja hiihtänyt tavoitteellisesti vuosia, mutta yltänyt parhaimmillaan pronssille. Kun hän alkaa käyttää dopingia, tulee se kulta. Mutta voidaanko sanoa, että menestys on tullut pelkän dopingin myöt? Mäkelä kysyy.

Kuivat kuumat kesät ja kaatosateet

Ilmastonmuutoksella on vaikutusta, mutta myös kaikella muulla on. Totta kuitenkin on, että pieni muutos keskiarvoissa näkyy suhteellisesti suuremmin ääripäissä. Ilmastonmuutos lisää myös talvien pilvisyyttä, joka vaikuttaa siihen, että pimeä vuodenaika on jatkossa entistäkin synkempi.

Talvella sateet lisääntyvät, mutta kesällä sademäärät pysyvät samoissa lukemissa. Voidaan kuitenkin odottaa, että kun kesällä sataa, sataa kaatamalla. Kesän korkeimmat lämpötilat myös nousevat.

Silva Laakso

Ilmastonmuutosta pohdittiin valtuustosalissa Imatralla.

— Minunkin elinaikana voidaan odottaa 40 asteen lämpötiloja, Mäkelä sanoo.

Tulevaisuudessa päästöjen hillitseminen ei yksin riitä, vaan olisi kehitettävä myös keinoja hiilidioksidin poistamiseen. Tässä asiassa Etelä-Karjala on uranuurtaja, sillä Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat kehittäneet Soleitar-pilottilaitoksen, joka käyttää hiilidioksidia uusiutuvien polttoaineiden ja kemikaalien tuottamiseen.

Ilmastonmuutoksella on myös vaikutuksia, joista voi hyötyä. Suomessakin metsä kasvaa nopeammin ja yhä pohjoisemmassa. Maanviljelyksessä kasvukausi on pidempi ja lämpimämpi ilma mahdollistaa uusien lajien kokeilemista. Pohjolassa ei silti voi tuudittautua ajatukseen siitä, että meillä asiat ovat hyvin, eikä ilmastonmuutoksella ole radikaaleja vaikutuksia. Siinä missä ilmastonmuutos tekee toisten asuinalueista miellyttävämpiä, tekee sen toisista osista mahdottomia asua. Se taas tarkoittaa heijastevaikutuksia, esimerkiksi ilmastopakolaisuuden kasvua.

Yksikin ihminen voi vaikuttaa

Euroopan tasolla suomalaisilla on korkea hiilijalanjälki. Ajamme autolla pitkiä matkoja ja lämmitämme taloja.

— Näistä kahdestahan me pystymme eniten leikkaamaan. Käytetään julkisia tai vaikka kävellään tai pyöräillään, jos se on mahdollista. Toinen on se, että jos vaikka rakentaa vaikka omakotitalon, niin suunnittelee sen hiilijalanjäljeltään mahdollisimman pieneksi käyttämällä kestävän kehityksen menetelmiä, Mäkelä kertoo.

Anniina Meuronen

Lähitulevaisuudessa voidaan Suomessakin nähdä 40 asteen lämpötiloja.

Liian usein kuulee sitä, ettei yksittäisen ihmisen, kaupungin tai edes maan tekemisillä ole merkitystä. Suurimmat syypäät löytyvät kaukaa ja ne ovat isoja. Mäkelä huomauttaa, että onneksi on myös toisenlaisia esimerkkejä. Esimerkiksi Ruotsissa ilmastovaikuttajaksi nousi syksyllä 2018 vasta 15-vuotias Greta Thunberg, joka istui koululakossa Ruotsin valtiopäivätalon edessä Tukholmassa. Tavoitteena oli saada Ruotsi sitoutumaan Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin. Thunbergillä on seuraajia ympäri maailmaa ja hän on käynyt puhumassa kansainvälisissä ilmastokokouksissa.

Thunbergin intohimosta voisivat muutkin kuitenkin ottaa mallia.

— Olen käyttänyt esimerkkiä, että jos ilmastonmuutos olisi komeetta ja olisi arvioitu, että kolmessa vuodessa se törmää maahan, ei olisi yhtäkään kansakuntaa, joka ei laittaisi kaikkea yhteistyötä ja panosta sen estämiseksi. Myös rahaa löytyisi. Mutta nyt kun on ilmastonmuutos, jota on vaikea nähdä ja siihen on vaikea tarttua. Sitten se jää vähän hailakaksi, Mäkelä sanoo.

Seppo Rautiovaara

Ilmastonmuutos voi jatkossa vaikuttaa esimerkiksi puiden kaatumiseen.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset