Märkä syksy haittaa puinteja Etelä-Karjalassa, osa sadosta jää peltoon — "Tuntuu, että pilvenreuna jää aina meidän alueen päälle"

Jussi Lopperi

Syksyllä puimureita näkee pelloilla jopa yöaikaan. Viljelijöiden on hyödynnettävä kostean syksyn harvat hetket, jolloin pelloille on mahdollista mennä.
Syksyllä puimureita näkee pelloilla jopa yöaikaan. Viljelijöiden on hyödynnettävä kostean syksyn harvat hetket, jolloin pelloille on mahdollista mennä.

Iso osa sadosta jää korjaamatta Kaakkois-Suomen pelloilla. Jatkuva märkyys on hidastanut sadonkorjuuta merkittävästi ja osittain sato joudutaan jättämään peltoon.

Märät pellot eivät kanna koneita, sato ei ehdi valmistua, laatu jää heikoksi ja osa sadosta kokonaan puimatta.

— Tuntuu, että pilvenreuna jää aina meidän alueen päälle, toiminnanjohtaja Tuula Dahlman MTK-Kaakkois-Suomesta sanoo tiedotteessa.

Viljan ja muiden kasvien kypsyminen on kesän sateiden takia hidastunut, kun lämpösummat jäävät normaalia alhaisemmiksi niin Etelä-Karjalassa kuin Kymenlaaksossa. Myöskään muita syystöitä ei ole pystytty tekemään normaalisti.

Koko Suomessa jopa 15—20 prosenttia sadosta voi jäädä tänä vuonna korjaamatta. Viljat, jotka saadaan talteen, ovat kalliita kuivata ja kustannukset voivat helposti tuplaantua muihin syksyihin verrattuna.

Puimureita pelloilla marraskuussa

MTK:n vilja-asiamies Max Schulmanin mukaan puimureita saatetaan nähdä pelloilla kelien salliessa vielä marraskuussakin. Esimerkiksi härkäpapua, kevätvehnää ja rapsia on edelleen laajalti puimatta.

— Viljat kypsyvät pitkälle syksyyn, mutta huonot kelit haittaavat puintia. Syksyllä on viileää, ja pelloille satanut vesi ei ehdi haihtumaan kunnolla. Tämä nostaa puintikosteutta, joka hidastaa koko prosessia, Schulman kertoo.

Se, että noin viidesosa sadosta saattaa jäädä puimatta, ei ole Schulmanin mukaan pitkällä aikavälillä uusi ilmiö. Sadonkorjuussa on suuria alueellisia vaihteluita, mikä voi merkitä esimerkiksi sitä, että jossain voi jäädä peräti puolet viljasta puimatta.

Vilja voi jäädä heikkolaatuiseksi

Schulmanin mukaan myöhästynyt kasvukausi vaikuttaa myös viljan laatuun, joka jää tavanomaista heikommaksi. Mikäli vilja ei ole elintarvikekelpoista, se joutuu rehuviljaksi tai jopa energiatuotantoon.

— Tämä tuntuu taas maanviljelijän kukkarossa. Huono satokausi voi tarkoittaa merkittävää tulonmenetystä monille maanviljelijöille. Jos vilja ei kelpaa edes rehuksi, kyseessä on sataprosenttinen tulonmenetys.

Yksi huono satokausi ei normaalioloissa vielä välttämättä kaada viljelijän taloutta, mutta asiamiehen mukaan nyt on meneillään jo neljäs matalan hintatason vuosi viljelykustannuksien pysyessä ennallaan.

— Jaksamispuolella voidaan olla tiukoilla.

MTK kokoontui muiden Pohjoismaiden ja Baltian tuottajajärjestöjen kanssa Brysselissä kriisikokoukseen, jossa käsiteltiin viljelijöiden vaikeaa tilannetta. MTK ja tuottajajärjestöt vaativat kirjeessään komissiolle ja maatalousministereille ripeitä toimia maatilojen heikon taloustilanteen takia.

Niko Kaartinen

Niko Kaartinen

Tiina Knaappila

Tiina Knaappila

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.