Norpan pelastusoperaatio päättyi Saimaalla onnellisesti — Seitsemän kilometriä jään päällä harhailleelle norpalle tehtiin yhteisvoimin avanto: ”Hyvin se sinne luiskahti, vaikka pullero onkin”

Allan Mylläri

Noin seitsemän kilometriä jään päällä lyllertänyt norppa oli jo väsynyt, ja kulki eteenpäin välillä huilaten.
Noin seitsemän kilometriä jään päällä lyllertänyt norppa oli jo väsynyt, ja kulki eteenpäin välillä huilaten.

Imatralaisen Allan Myllärin kävelylenkki muuttui norpan pelastusoperaatioksi keskiviikkona.

Mylläri oli suunnannut vaimonsa kanssa puoliltapäivin Saimaan jäälle, kun pariskunta kohtasi jään päällä lyllertävän norpan.

— Ensin katselimme, että mikä tuolla menee. Pian selvisi, että norppahan se, Mylläri  kertoo.

Myllärit jäivät tarkkailemaan norppaa kauempaa. Ensimmäinen ajatus oli, että sillä saattaa olla pesä jossakin lähistöllä. Kun norppa vain jatkoi matkaansa, oli selvää, että kaikki ei ole nyt kunnossa.

— Se oli noussut avannosta jäälle ja luultavasti pyöriskellyt jään päällä niin pitkään, että avanto oli mennyt umpeen, Mylläri sanoo.

Jälkeenpäin selvisikin, että norppa oli ryöminyt jäällä pitkän matkan. Sen jäljet johtivat jäätyneelle nousuavannolle noin seitsemän kilometrin päähän.

Norppa vaistosi veden heti

Mylläri soitti naapureilleen, jotka tulivat avuksi norpan pelastusoperaatiossa.

Mukanaan he toivat akkuporakoneen, jolla kairattiin useita pieniä reikiä, ja saatiin näin puhkaistua jäähän norpan mentävä aukko.

Mylläri arvioi jään olleen paksuudeltaan noin 40 senttiä. Lunta sen päällä oli 15—20 senttiä.

Avanto tehtiin tarkoituksella useamman metrin päähän norpasta, jottei se häiriintyisi porakoneen äänestä. Eläin jäi kuitenkin seuraamaan operaatiota sivusta.

— Se on fiksu ja utelias eläin, eikä välttämättä säiky pienestä.
— Norppa katseli silmiin, kun sille jutteli. Parta sillä oli huurussa. Matkaa se oli tehnyt varmasti jo aamusta saakka, Mylläri kertoo.

Kun avanto valmistui, ei norppaa tarvinnut paljoa kehotella.

— Se hastoi veden heti, ja lähti tulemaan avantoa kohti. Hyvin se sinne luiskahti, vaikka pullero onkin.

Jään päällä norppa olisi menehtynyt

Mylläri kertoo tavanneensa norppia aiemmin vain kesäaikaan. Nyt hän kohtasi eläimen ensimäistä kertaa talviolosuhteissa.

— Tietenkin toivon, ettei norpalle näin kävisi. Jos se ei olisi saanut apua, niin se olisi varmasti menehtynyt jään päälle — siellä se on helppoa riistaa petoeläimille. Jään alla se puolestaan pystyy sukeltamaan pitkiäkin matkoja.

Mylläri toivookin, että jäällä liikkujat tarkkailisivat ympäristöään. Matalalla liikkuvaa, eksynyttä norppaa ei välttämättä silmä erota kaukaa.

— On hyvä tietää kuinka toimia, jos norpan kohtaa jäällä. Kun on oikeat välineet, niin avannon saa tehtyä helposti.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut