Immalanjärven avohakkuille löytyi yhteinen nimittäjä: Pelko kirjanpainajatuhoista kiihdytti hakkuita

Uhka oli todellinen, sanoo Imatran kaupungin metsätalousinsinööri Matti Luostarinen.

Kai Skyttä

Osa Immalanjärven hakkuista selittyy kirjanpainajatuhoilla.
Osa Immalanjärven hakkuista selittyy kirjanpainajatuhoilla.

Immalanjärven ympäristön rankkoihin avohakkuisiin huomionsa kiinnittäneet luonnonsuojelijat eivät ole havaintoineen väärässä.

Kymälahden ja Jäppilänniemen alueella on tehty nimenomaan viime vuosina huomattavan paljon hakkuita.

Ylireagoinnista ei ollut kyse, sillä Luostarisen mukaan kirjanpainaja vaivasi alueen metsiä ihan oikeasti.

— Hakkuita kun tehdään monella tilalla, yhteisvaikutus maisemaan on ollut iso, toteaa Imatran kaupungin metsätalousinsinööri Matti Luostarinen.

Syynä kirjanpainajatuhot

Hakkuisiin kannustivat tällä kertaa kirjanpainajatuhot.

Kirjanpainajat alkoivat tappaa joitain vuosia sitten nimenomaan alueen vanhoja kuusikoita, Luostarinen kertoo.

Metsänomistajille tuli kiire. Jos kirjanpainajat pääsevät valloilleen, arvokas metsä kuolee pystyyn ja puut muuttuvat arvottomiksi.

— Syy miksi hakkuita on tehty ihan eri tavalla kuin ennen, on kirjanpainajatuhot. Yksi kun löysi tautia ja teetti leimikon, toinen hoksasi kanssa tarkistaa tilanteen. Hakkuut levisivät kuin kulovalkea tilalta toiselle, Luostarinen kuvailee.

Todellinen ongelma

Ylireagoinnista ei ollut kyse, sillä Luostarisen mukaan kirjanpainaja vaivasi alueen metsiä ihan oikeasti.

— Ei voi mennä syyttämään metsänomistajia. Uhkana olivat hirveät taloudelliset menetykset, eivätkä huonokuntoiset kuusikot olisi tulevaisuuden kannaltakaan hyvä ratkaisu. Mieluummin metsä nurin ja uutta kasvua tilalle, ikävä kyllä.

Nyt tilanne näyttää rauhoittuneen.

Kirjanpainajia havaittiin viime kesänä aiempaa vähemmän. Tuholaistilannetta seurattiin eri puolille Imatraa viedyillä pyydyksillä.

— Meillä oli viime vuosien tapaan 36 pyydystä, joita seurattiin viikottain. En tiedä oliko kyse kannanvaihtelusta vai kylmästä kesästä, mutta kirjanpainajia oli selvästi aiempaa vähemmän.

Suunta huonompaan

Yleisesti ottaen kirjanpainajatuhot ovat kuitenkin yleistymään päin. Syynä on ilmaston lämpeneminen ja sen lieveilmiöt. Tuulenkaadot ja myrskytuhot ovat lisänneet ongelmaa hirveästi, Luostarinen kertoo.

— Kirjanpainaja ei ole tullut meille itärajan takaa, vaan etelästä. Tuholainen on lähtenyt leviämään Suomessa ja kiipeää koko ajan pohjoisemmas.

Tuhojen ehkäisy on mahdollista, mutta vaatii suurta tarkkuutta.

Kirjanpainajan vaurioittama puu pitäisi hoksata kaataa ja kuljettaa pois metsästä ennen juhannusta, ennen kuin tuholaiset lähtevät kuoren alta lentämään.

— Aikamoista taistelua, Luostarinen huokaa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset