Imatran ja Pietarin välinen ratayhteys ei ole ensi vuoden suunnitelmissa – Liikenneministeri Harakka vieraili Saimaan kanavalla, mutta rahaa hän ei vielä luvannut

Timo Harakalla on läheisiä Etelä-Karjalassa: äiti asuu Savitaipaleella.

Kai Skyttä

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mielestä pitää olla takeet siitä, että Saimaan kanavan vesikuljetuksille on riittävästi kysyntää niin, että mahdollinen investointi on kannattava.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mielestä pitää olla takeet siitä, että Saimaan kanavan vesikuljetuksille on riittävästi kysyntää niin, että mahdollinen investointi on kannattava.

Etelä-Karjala saa vielä jännittää hallituksen budjettineuvotteluja.

Maakunnan väylähankkeiden kärkenä olevasta Saimaan kanavan sulkuporttien pidentämisestä ei ole vielä budjettipäätöstä ensi vuodelle.

Lauantaina kanavaan, Imatran ja Pietarin välisen raideyhteyden kehittämissuunnitelmiin ja Sarviniemeen tutustunut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi, että asia on vielä keskeneräinen.

– Budjettiriihi on vielä kesken, ja neuvottelut käynnissä. Kun riihi on käyty, sitten kerrotaan uutisia, Harakka sanoi.

Sulkujen pidentymiseen liittyvä veden pinnan korkeuden nostoon on jo myönnetty euroja.

Imatran ja Pietarin välisen ratayhteyden kehittäminen ei ole suunnitelmissa ainakaan ensi vuoden budjetissa.

– Liikennehankkeet tarkastellaan valtakunnallisesti uudessa 12-vuotisessa suunnitelmassa. Sen osana kehitetään itäsuunnan raideliikennettä ja sen sisällä yksittäisiä yhteyksiä. Venäjällä on toki monia omia hankkeita, jotka on otettava huomioon.

Imatran ja Pietarin välin kehittämiseen liittyvät kustannukset ovat noin 80 miljoonaa euroa.

Harakka sanoo puhuneensa rajaliikenteestä kesällä Venäjän liikenneministeri Jevgeni Ditrihin kanssa.

– Emme puhuneet Imatran-yhteydestä. Keskustelu oli yleisellä tasolla, mutta molemmat toivoimme toimivia yhteyksiä.

Päällimmäisenä oli koronan vaikutukset rajaliikenteeseen. Esimerkiksi raideyhteys on ollut poikki lähes puoli vuotta.

Harakka ei uskaltanut arvioida milloin rajaliikenne palaa ennalleen.

– Kun terveysturvallisuus sen sallii. Rajan avaaminen ei ole nyt näköpiirissä.

Imatralla ministerille luovutettiin vetoomus toisen kansainvälisen raideyhteyden avaamisesta Venäjälle. Lisäksi hän vieraili Pelkolan raja-asemalla, jossa ministeriä oli vastassa Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Vesa Blomqvist, Imatran rajatarkastusaseman varapäällikkö luutnantti Anton Puhro ja Imatran tullin päällikkö Tuija Viiankorpi.

Kai Skyttä

Etelä-Karjala ja varsinkin Savitaipale on Timo Harakalle tuttu paikka, koska se on hänen äitinsä kotikunta.
Etelä-Karjala ja varsinkin Savitaipale on Timo Harakalle tuttu paikka, koska se on hänen äitinsä kotikunta.

Säilyvätkö vesikuljetukset

Ministeri kertoo saaneensa tietoa kanavan suunnitelmista ja myös kanavaa käyttävien yritysten sitoutumisesta.

– Pitää olla takeet siitä, että vesikuljetuksille on riittävästi kysyntää niin, että investointi on kannattava.

Sulkujen pidentämisen kustannusarvio on 90 miljoonaa euroa. Sulkujen pidennys mahdollistaisi 93 metriä pitkien alusten pääsyn Saimaalle.

Nykyisin enimmäispituus on 82,5 metriä. Pidemmät laivat voisivat ottaa rahtia kerralla 3 200 tonnia nykyisen 2 500 tonnin sijasta. Tämä lisäisi vesiliikenteen kilpailukykyä, jota alueen teollisuus myös odottaa.

Sulkujen pidennys olisi myös matkailuhanke, sillä kanavalle voisi tuoda uudenlaisia risteilytuotteita. Etelä-Karjalan liitto tekee parhaillaan selvitystä asiasta.

Taustalla on myös vuonna 2024 kaikilla maailman merillä voimaan tuleva asetus alusten pakollisista painolastiveden vieraslajisuodattimista.

Tämä investointi on kallis ja varustamot tarvitsevat ajoissa tietoa sulkujen pidentämisestä uusiin laivainvestointeihin.

Kai Skyttä

Saimaan kanavan lisäksi ministeri Harakka tutustui lauantaina Imatran ja Pietarin välisen raideyhteyden kehittämissuunnitelmiin ja Sarviniemeen.
Saimaan kanavan lisäksi ministeri Harakka tutustui lauantaina Imatran ja Pietarin välisen raideyhteyden kehittämissuunnitelmiin ja Sarviniemeen.

Myttiömäki myös esillä

Itä-Suomen kaupungit ovat tällä ja viime viikolla tehneet päätöksiään osallistumisesta itäisen oikoradan hankeyhtiön perustamiseen ja kustannuksiin.

Harakka pitää kuntien sitoutumista tärkeänä.

– Itäistä yhteyttä kohdellaan samoin perustein kuin Turun tunnin junan tai Suomi-radan suunnitteluyhtiöiden kohdalla. Pitää olla sitoutumista ja rahoitusta, Harakka sanoo.

Harakka kuulee maakuntamatkallaan savitaipalelaisten ajatuksia valtatie 13 kehittämisestä. Erityisesti Myttiömäen turvallisuus on puhuttanut.

– Savitaipaleella on aina hienoa vierailla. Se on äitini kotikunta, Harakka sanoo.

Luetuimmat

Kommentoidut