Pääkirjoitus: Opistojen ovet käyvät nyt, sillä kansa haluaa yhä sivistyä

Kai Skyttä

Kesän jälkeen uutta puhtia elämään haetaan usein opintojen parista. Matalan kynnyksen opintopaikkojen kantaäidit, kansalaisopistot, keräävät jälleen siipiensä alle valtavan määrän innostunutta mieltä ja opinjanoa. Imatralla työväenopistosta Virta-opistoksi sukeutuneessa ahjossa opiskelun aloittaa peräti 1500 opiskelijaa ja mukavasti täyttyvät myös Ruokolahden ja Rautjärven kansalaisopistojen kurssit.

Kansalaisopistot saivat alkunsa viime vuosituhannen vaihteessa kansan sivistystyöstä. Alkujaan kaupungeissa toimineet, usein raittiusliikkeen tai työväenliikkeen alulle panemat opistot, laajenivat 1900-luvun puolessa välissä maaseuduille. Juuri tasa-arvoisuutensa avulla opistot ovat paaluttaneet asemansa kotimaisessa koulutuskentässä. Vaikka digitaalisuus on vyörynyt voimallisesti myös opetusmaailmaan, opistot ovat pitäneet pintansa. Laaja-alaisesta kurssitarjonnasta on myös kunnissa haluttu pitää kiinni säästöpaineista huolimatta.

Menneiltä vuosilta muistetaan vielä hyvin opistojen ilmoittautumisruuhkat. Suosituimmille kursseilla haluavan oli otettava käyttöön festarimenetelmät ja jonotettava tuntikausia eturivin paikkaa. Hittialat täyttyivät muutamassa minuutissa ovien avautumisen jälkeen. Tuosta ajasta on onneksi otettu aimo harppauksia eteenpäin ja tänä vuonna esimerkiksi Imatralla ilmoittautumiset ovat olleet käynnissä koko kesän ajan.

Tietämättömyys ärsyttää, totesi Uutisvuoksen haastattelussa (15.8.) Raimo Sievänen, joka nauttii työväenopiston tarjonnasta jo viidettäkymmenettä vuotta. Lauseeseen kiteytyy 1800-luvun lopulla perustetun opiston perimmäinen tarkoitus erinomaisella tavalla.

Mari Pajari

mari.pajari@uutisvuoksi.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.