Syyrian kurdi Sulaiman Sulaiman tuli Suomeen jäädäkseen — ”Ajattelin etten koskaan tule täysin suomalaiseksi, mutta voin oppia kielen ja kulttuurin.”

Kun Sulaiman tuli Imatralle kahdeksan vuotta sitten, hän tunsi itsensä kuuroksi ja sokeaksi. Kun maanmiehiä ei ollut, oli pakko lähteä muiden pariin. Se toimi. Nyt hän toimii tulkkina ja grilliyrittäjänä.

Mika Strandén

Sulaiman Sulaiman osti Seven Grillin Lappeenrannan Valtakadulta sen perustaneelta veljeltään. Asiakkaat kiittävät myöhäisiä aukioloaikoja, mutta yrittäjän ne panevat usein tiukoille. Grilliyrittäjän työn ohella hänelle on kertynyt tulkkina neljän viime vuoden aikana noin 4 400 tulkkausta.
Sulaiman Sulaiman osti Seven Grillin Lappeenrannan Valtakadulta sen perustaneelta veljeltään. Asiakkaat kiittävät myöhäisiä aukioloaikoja, mutta yrittäjän ne panevat usein tiukoille. Grilliyrittäjän työn ohella hänelle on kertynyt tulkkina neljän viime vuoden aikana noin 4 400 tulkkausta.

Seven grillin ovi Lappeenrannan Valtakadulla on lukossa. Kello on yli kolme, ja tapaaminen Sulaiman Sulaimanin kanssa on sovittu kolmeksi hänen työpaikalleen.

Koputtelen ovea, mutta iloinen ”moi” kajahtaakin selän takaa. Sulaiman sieltä kinkkaa kadun yli — kinkkaa, koska toinen jalkaterä on kipsattu.

— Anteeksi, mie tein puhelintulkkausta autossa, hän selittää.

Nilkka on mennyt jalkapallossa. Sulaiman yritti kentällä edetä ja kääntyä yhtä aikaa, eikä se päättynyt hyvin.

Tämä on grilliyrittäjän ja tulkin arkea Suomessa: työstä toiseen kolhuista piittaamatta.

Yli kaksi vuotta Syyrian armeijassa katkaisi yritystoiminnan

Sulaiman tuli Suomeen kahdeksan vuotta sitten töihin veljensä yritykseen Imatralle. Taustaltaan hän on Syyrian kurdi, kotoisin Kamishlon läheltä Koillis-Syyriasta. Se rajaseudun kurdialuetta, jonne Turkki nyt on hyökännyt.

Silloin kun Sulaiman jätti Syyrian, siellä ei vielä ollut sota. Hänellä ongelmat alkoivat armeijasta.

— Armeijassa meni yli kaksi vuotta. Sen aikana meni myös yritys, enkä pystynyt enää tekemään töitä.

Ennen armeijaa Sulaimanilla oli Kamishlossa yritys, joka korjasi puhelimia ja tietokoneita.

Kurdeja on Syyriassa kuten muuallakin aina vainottu ja sorrettu. Sulaimankaan ei tunne Syyriaa kotimaakseen, joten hän päätti lähteä töihin ensin Dubaihin, sitten Suomeen. Veljellä oli jo kauan ollut ravintola Imatralla.

MIka Strandén

— Edelleen vaikea vastata kysymykseen siitä, mistä olen kotoisin, Sulaiman Sulainan sanoo. Syyrialaiseksi hän ei ole koskaan tuntenut itseään, mutta kotimaatakaan kurdeilla ei ole.
— Edelleen vaikea vastata kysymykseen siitä, mistä olen kotoisin, Sulaiman Sulainan sanoo. Syyrialaiseksi hän ei ole koskaan tuntenut itseään, mutta kotimaatakaan kurdeilla ei ole.

Jalkapallokentällä ei tarvinnut kieltä

Kulttuurishokki Imatralla oli iso. Kaupungissa ei veljen lisäksi ollut muita maanmiehiä.

— Tuntui että olin sokea ja kuuro. Se oli tosi, tosi iso muutos.

Veljellä oli perhe ja yrittäjän kiireet, eikä juuri aikaa pikkuveljelle. Nyt Sulaiman uskoo, että shokkihoito oli hänelle onneksi: oli pakko lähteä muiden pariin.

Yksi pelastaja oli jalkapallo. Pelissä pärjäsi ilman kielitaitoa ja pääsi mukaan porukkaan. Urheilun kautta purkautuvat myös paineet.

”Tosi, tosi” toistuu Sulaimanin puheessa silti usein. Niin monen asian eteen on pitänyt yrittää kaikkensa.

Kieli oli tosi vaikea, mutta Sulaiman ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin oppia sen. Hän ei tyytynyt kursseihin, vaan lähti ihmisten pariin ja puhui.

— Tulin jäädäkseni. Mietin, miten voin pysyä täällä. Ajattelin, etten koskaan tule suomalaiseksi, mutta voin oppia kielen ja kulttuurin.

Ei voi ottaa mukaan kotimaan tapoja ja olla hyväksymättä sitä, mitä kotimaassa ei hyväksytä..— Sulaiman Sulaiman

Sulaiman sanoo tajunneensa heti, että oman kulttuurin oppeja ei voi soveltaa Suomessa, jos aikoo päästä sisälle yhteiskuntaan. Kaikki asiat täällä eivät miellyttäneet — kuten vaikkapa kiroilu — mutta ne oli nieltävä.

— Ei voi ottaa mukaan kotimaan tapoja ja olla hyväksymättä sitä, mitä kotimaassa ei hyväksytä.

Työssäkin piti taipua. Sulaiman ei ollut halunnut ja suunnitellut ravintola-alaa.

— Ei se ollut oma alani, mutta ajattelin, että muuta vaihtoehtoa ei ole.

Sinnikkyys kielen opiskelussa johti neljä vuotta sitten siihen, että Sulaiman aloitti työkokeilun tulkkina Vuoksenniskan kumppanuustalolla. Sitten hän pätevöityi tulkkausyritys Semantixin kurssilla ja tulkkaa nyt toiminimellä viranomaisasioita laidasta laitaan. Neljän vuoden aikana kalenteriin on kertynyt yli 2 400 läsnäolotulkkausta ja yli 2 000 puhelintulkkausta.

Viime syksynä Sulaiman osti lisäksi veljeltään Lappeenrannan Seven grillin.

Työ on paras kotouttaja

Paras tapa kotoutua olisi kaikille muillekin Sulaimanin mielestä työ. Sitä pitäisi järjestää vaikka puolipakolla.

Lomilla Kreikassa Sulaiman kertoo huomanneensa, että maahanmuuttajat ovat paljon työssä. Kun etuudet ovat huonot, on pakko keksiä jotain.

Sukulaisilta Saksassa Sulaiman on kuullut, miten tulokkaat siellä joutuvat ensin lyhyelle kielikurssille, sitten töihin.

— Ellei töitä saa itse, viranomaiset järjestävät jotain. Moni käy miettimään, että tekisi mieluummin oikeita töitä ja yrittää kovemmin. Kun on tekemistä, ei tule mielialaongelmia ja pääsee mukaan yhteiskuntaan.

Myös tänne tulevien naisten pitäisi päästä töihin ja pois kotoa. Perinteinen työnjako perheissä säilyy liian usein uudessakin kotimaassa, eikä naisten anneta opiskella tai tehdä töitä, Sulaiman sanoo.

— Iltaisin kaduilla pörräävät maahanmuuttajista vain miehet. Jos muuttaa Suomeen, pitäisi hyväksyä tasa-arvo. Eivät naisetkaan voi ajatella, että valtion pitäisi täällä maksaa heidän elämänsä kotona.

Mika Strandén

Sulaiman Sulaiman lähti Syyriasta jo 19-vuotiaana, ensi Dubaihin, sitten Suomeen. Hän uskoo, että tottuminen suomalaiseen kulttuuriin on sujunut häneltä siksi helpommin kuin monella muulla.
Sulaiman Sulaiman lähti Syyriasta jo 19-vuotiaana, ensi Dubaihin, sitten Suomeen. Hän uskoo, että tottuminen suomalaiseen kulttuuriin on sujunut häneltä siksi helpommin kuin monella muulla.

Yötyöhön ei tahdo löytyä tekijöitä

Maahanmuuttajat sanovat usein, että töitä on vaikea saada. Sulaimanin mielestä moni voisi katsoa peiliin.

— Siitä lähtien kun ostin grillin, olen hakenut työntekijöitä. Moni käy katsomassa, mutta ei halua tehdä yötyötä ja kysyy vain, voinko ilmoittaa käynnin työkkäriin, etteivät etuudet mene.

Sulaiman uskookin, että iso syy maahanmuuttajien huonoon työllisyyteen on sosiaaliturva.

— Moni laskee, ettei töistä saa enempää kuin Kelan etuuksista, eikä tule töihin, vaikka pystyisi siihen.

Oikeuksien lisäksi kaikkien pitäisi muistaa velvollisuudet, Sulaiman sanoo.

Yksi ikävä ele voi tehdä pahaa tuhoa

Sen vastineeksi, että maahanmuuttajat yrittävät parhaansa, kantasuomalaisillakin olisi petrattavaa. Sulaimankin kohtaa yhä rasismia, vaikka puheessa vilisee mie ja sie.

Yksi sormimerkki voi saada paljon pahaa aikaan.

— Kohteessa nousee viha ja ajatus, että kaikki suomalaiset ovat rasisteja. Ensin viranomaiset tekevät töitä kotouttamisen eteen, sitten joku pilaa koko jutun. Annettaisiin ihmisille edes mahdollisuus!

Maahanmuuttajia seuraa helposti myös lähtömaassa koettu syrjintä. Arabien ja kurdienkaan keskinäiset ongelmat eivät häviä maata vaihtamalla. Sulaiman kertoo, että moni arabi ei tahdo hyväksyä häntä tulkikseen.

Puhuminen ei helpota ikävää

Sulaiman kokee oikeaksi päätöksensä tulla Suomeen. Viime vuonna hän sai Suomen kansalaisuuden.

Syyrian tilannetta hän seuraa tarkoin ja toivoo, että Suomi auttaisi niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa.

— Kreikkaan päässeillä on rahaa. Eniten apua tarvitaan pakolaisleireiltä. Rahalla, jolla yksi perhe haetaan Kreikasta, voi auttaa tuhansia leireillä.

Tai sitten tänne pitäisi hakea lapsia. Sota on jättänyt paljon orpoja.

— Heitä käytetään hyväksi, raiskataan ja opetetaan varastamaan tai myymään huumeita. Kreikasta haetut eivät koskaan ole tyytyväisiä täällä. Lapset kasvaisivat suomalaisiksi.

Sulaimanin ajatukset vievät Syyriaan myös vanhempien luokse. Hän on pystynyt tapaamaan nämä viimeksi neljä vuotta sitten Turkissa.

— Äiti aina kysyy, miksen soita useammin. Mutta kun kuulee heidän äänensä, tuntuu niin vaikealta. Puhuminen ei helpota ikävää. Ikävä on kuin haava, jota ei voi hoitaa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset