Metsätalouden vesistöhaitat halutaan kuriin Ruokolahden Suurjärvellä: Imatran ympäristötoimi hakee avustusta vesiensuojelusuunnitelman laatimiseen

Toivottavasti huono kehitys pysähtyy tai järven kunto jopa paranee, sanoo ympäristöinsinööri Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta.

Anssi Kemppinen

Näin hurjalta Suurjärvellä näytti tammikuussa 2017. Tilannetta tarkastelemassa Suurjärvestä huolestunut asukas Oiva Luukkonen sekä ympäristöinsinööri Helena Kaittola.
Näin hurjalta Suurjärvellä näytti tammikuussa 2017. Tilannetta tarkastelemassa Suurjärvestä huolestunut asukas Oiva Luukkonen sekä ympäristöinsinööri Helena Kaittola.

Huoli Ruokolahden ja Puumalan kuntien alueella sijaitsevan Suurjärven tilasta on johtamassa viimein käytännön toimenpiteisiin.

Imatran seudun ympäristötoimi hakee valtion rahoitusta metsätalouden vesiensuojelusuunnitelman laatimiseen.

Valtion tuella on tarkoitus kattaa puolet kustannuksista.

Loppurahoitus tulee alueen suurmaanomistajilta, eli Tornatorilta ja UPM Metsältä.

— Etenkin Tornator on ollut asiassa hyvin aktiivinen. Yhtiö toivoo, että puolueeton, ulkopuolinen taho laatii suunnitelman jo tänä kesänä, kertoo ympäristöinsinööri Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta.

Järvi liettynyt vähitellen

Kirkasvetinen ja karu Suurjärvi luokiteltiin vielä vuonna 2013 ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi.

Vesinäytteet eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä järvi on pitkän ajan kuluessa liettynyt metsätalouden vaikutuksesta ja muun muassa siikasaaliit ovat hävinneet.

Huoli heräsi etenkin Tornatorin talvella 2016–2017 tekemien metsähakkuiden yhteydessä, kun avohakkuualueen ajourista tulleet valumavedet värjäsivät järven jään ruskeaksi. Yksityishenkilö teki poliisille asiasta tuolloin jopa tutkintapyynnön.

Yhteisesti todettiin, että Suurjärven rannoille tarvitaan tarkempi metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma. — Helena Kaittola

Metsäyhtiön toimissa ei havaittu kuitenkaan puutteita, Kaittola kertoo, vaan enemmän kyse oli märän talven aiheuttamista lieveilmiöistä.

Juna lähti kuitenkin liikkeelle. Ympäristötoimi järjesti syksyllä 2017 neuvottelut, joihin kutsuttiin metsäyhtiöiden lisäksi muun muassa Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys ja Suurjärven osakaskunnat.

— Yhteisesti todettiin, että Suurjärven rannoille tarvitaan tarkempi metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma, Kaittola kertoo.

Suojavyöhykkeitä ja laskeutusaltaita

Tällä hetkellä metsien käsittely pohjaa metsäyhtiöiden omiin sertifikaatteihin. Vesiensuojelusuunnitelma merkitsisi edistysaskelta, sillä järvelle laadittaisiin korkeatasoinen vesiensuojelusuunnitelma.

— Vesiensuojeluasiat otettaisiin tarkemmin huomioon myös hakkuissa. Käytännössä se voi tarkoittaa leveämpiä suojavyöhykkeitä, kosteikkoja, laskeutusaltaita tai perkuukatkoja, jos metsää ojitetaan, Kaittola luettelee.

Tulokset tulevat riippumaan monista asioista. Kaittola toivoo, että huono kehitys vähintään pysähtyy, tai Suurjärven tila jopa paranee.

Suurjärven rannoilla on muutama kesämökki. Järvi laskee Vääräjärven, Särkijärven ja Hirvijärven kautta lopulta Saimaaseen.

Vesiensuojelusuunnitelman hinnaksi arvioidaan 7 200 euroa.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut